Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Media 2014

Uusi Suomi 04.04.2014:

 

90 milj. €:n lasku joka vuosi – Tässä viisi yleisintä syyllistä kosteusvaurioon

Luotu: 
2.4.2014 19:36

Vakuutusyhtiöt korvaavat Suomessa kotitalouksille vuosittain yli 22 000 vesivahinkoa ja korvausten ulkopuolelle jääviä vahinkoja tapahtuu vielä huomattavasti enemmän. Kosteuden aiheuttamat vahingot ovat lisäksi jatkuvassa kasvussa.

Vakuutusyhtiöt maksavat Finanssialan keskusliiton mukaan kosteusvauriokorvauksia yli 90 miljoonaa euroa vuodessa. Vahingon syynä on useimmiten joko putken tai käyttölaitteen rikkoontuminen.

Vakuutusalan asiantuntija, If:issä vakuutusjohtajana vaikuttanut Veli-Pekka Kemppinen  ennustaa suuntauksen jatkuvan.

 

 

-Sateiden lisääntyminen tulee kasvattamaan erityisesti niiden kosteusvaurioiden määrää, joita vakuutus ei korvaa. Ulkoinen kosteus rasittaa rakenteita, eivätkä ne myöskään kuivu samalla lailla kuin aikaisemmin. Sade- ja tulvavesien hallinta onkin yhä tärkeämpää jokaiselle talonomistajalle, hän neuvoo.

Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen muistuttaa, että kosteusvauriot paitsi maksavat, myös pilaavat sisäilman ja aiheuttavat terveyshaittoja.

Kosteus- ja hometalkoot listaa viisi yleisintä kosteusvaurion aiheuttajaa:

1.Astianpesu-, pyykinpesukone tai kylmälaite vuotaa.

2. Putki- tai viemäriongelmat.

3. Vesikatto tai pesuhuoneen vesieristys vuotaa.

4. Sade- ja tulvavedet väärässä paikassa.

5. Pientalojen ala- ja yläpohjan tuuletusongelmat.

 

 

 

-----

 

 

YLE 28.08.2014:

 

12 kysymystä ja vastausta homeesta

Miksi homeongelmista oirehtivaa syytetään luulosairaudesta? Miten home voi kasvaa betonissa? Lue, mitä asiantuntijat vastasivat näihin ja muihin yleisön esittämiin kysymyksiin homeesta Yle Savon teematunnilla.

Kuva: Kia-Frega Prepula / Yle

Yle Savon Kysy homeesta -teematunti herätti keskustelua muun muassa homeoireista ja homeen poistamisesta. Asiantuntijoina vastaamassa olivat rakennusterveyden asiantuntijoita vuosikymmenien ajan kouluttanut rakennusinsinööri Helmi Kokotti Suomen Sisäilmakeskuksesta, Savonia-ammattikorkeakoulussa kosteus- ja homevauriokorjaamisen koulutuksesta vastaava lehtori Pasi Haataja sekä Hengitysliiton korjausneuvoja Tapio Rokkonen.

Voit myös kuunnella koko teemalähetyksen Yle Areenasta.

1. Mistä voi esimerkiksi asuntoa vuokratessa tunnistaa, onko asunto mahdollinen homepesä, jos mitään ei näy päälle?

Yleensä kiinteistön omistajan tehtävä on kertoa, onko asunnossa tehty mitä remontteja tai onko ollut kosteus- ja vesivuototapahtumia. Vuokralaisella olisi hyvä olla mukana rakennusalan ammattilainen, joka olisi perehtynyt asioihin.

Yksi selvä merkki on se, että jos asuntoa on tuuletettu tai ikkunat ovat auki, kun sinne menee, voi epäillä, että jotakin kosteusongelmia on. Tai jos asunnossa on ennen näyttöä keitetty esimerkiksi kaalikeittoa tai muuta ruokaa, mikä sulkee hajun pois. 

- Harva vuokranantaja kuitenkaan lähtee tarkoituksellisesti kosteus- ja homeongelmallisia rakennuksia vuokraamaan, toteaa lehtori Pasi Haataja.

2. Asukkaat oireilevat ja syyttävät kosteusongelmia, mutta taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä eivät halua puuttua asiaan. Miten tilanteessa pitää edetä?

Jos epäillään terveyshaittaa, terveystarkastajaan voi ottaa yhteyttä ja pyytää asuntotarkastusta. Terveystarkastajilla on paikkakunnasta riippuen yleensä hyvin kiireistä, joten kannattaa varautua jonottamiseen. Asukas voi soittaa myös esimerkiksi korjausneuvontapalveluun tai sisäilma-asiantuntijalle, joka on perehtynyt sisäilmaan ja mikrobiasioihin.

3. Miten hometta voi poistaa – onko homeenestoaineiden käytöstä apua?

Ensin on selvitettävä vaurio, sen jälkeen tehdään mekaaninen puhdistus. Vasta sitten voi miettiä desifiointiaineiden käyttöä tai tarvitaanko niitä ollenkaan. Mutta ei missään nimessä ensimmäisenä, eikä aineita saa laittaa pölyn ja lian päälle. Desifiointikäsittelyn tekee ammattitaitoinen ihminen. Puhdistuskäsittelyt ovat vain yksi korjausmenetelmä, joka on yleensä osa laajempaa korjaustoimenpidettä.

4. Voiko sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa ollut irtaimisto aiheuttaa myöhemminkin terveyshaittoja?

Jos homeisesta rakennuksesta viedään irtaimistoja, ne pitäisi huolellisesti puhdistaa. Samalla tehdään inventaariota ja hävitetään huonokuntoiset ja vanhimmat materiaalit. Jos jotain aiotaan säilyttää, on ehdottomasti tehtävä puhdistus ennen kuin tavarat siirretään väistötilaan ja sieltä esimerkiksi uuteen koulurakennukseen. Haju voimistuu uusissa tiloissa, ja se aiheuttaa oireita. Usein nimenomaan irtaimistosta löytyy oireiden aiheuttaja.

- Esimerkiksi vanhat liitu- tai kuvataulut on äärettömän hankala puhdistaa. Niihin on tehtävä mekaaninen puhdistus hyvin varovasti pyyhkimällä, siihen tarkoitukseen voi käyttää esimerkiksi kotoakin löytyviä siivousaineita. Myös kirjoihin ja muovisiin tarvikkeisiin tarttuu haju voimakkaasti, sanoo Tapio Rokkonen Kuopion Hengitysliitosta.

5. Miksi sisäilma ja homeongelmat näyttäisivät keskittyvän julkisiin rakennuksiin ja niissä työskenteleviin?

- Syynä voi olla se, että julkisia kiinteistöjä on niin paljon ja ne ovat isoja rakennuksia: kouluja, päiväkoteja ja suurin osa on jo iältään vanhoja. Siihen vaikuttaa myös sekin, että rakennuksilla tulevat jo tekniset käyttöiät vastaan. Myös kunnossapitoa on vuosien varrella lykätty säästötoimien takia, Tapio Rokkonen sanoo.

6. Mikä on ilmanvaihdon rooli homeongelmassa – onko liiallinen ilmanvaihto suurempi ongelma kuin riittämätön ilmanvaihto?

Ilmanvaihdolla on oleellinen merkitys tämän päivän rakentamisessa. Rakennustapa on muuttunut paljon vuosien aikana. Kun jälleenrakentamisaikana rakennettiin rintamamiestaloja, asuminen tuotti kosteutta rakennuksen sisälle huomattavan paljon vähemmän kuin tänä päivänä. Nyt on jouduttu muuttamaan rakennustapaa entistä tiiviimpään suuntaan, koska kosteustuotto on kasvanut ja energiamääräykset ovat muuttuneet.

- Toimivan ilmanvaihdon merkitys tulee korostumaan, siihen kannattaa panostaa. Vääränlainen ilmanvaihto voi aiheuttaa lisää homeongelmia. Ilmanvaihdossa pitää olla oikeat painesuhteet ja se pitää soveltaa juuri siihen rakennukseen ja rakenteisiin sopivaksi. Se on rakennuksesta kiinni, kumpi on pahempi ongelma: liian vähäinen vai tehokas ilmanvaihto, Pasi Haataja sanoo.

- Ilmanvaihto on ollut pitkään se ongelma, joka lisää muitakin sisäilmaongelmia. Korjauksessa on ajateltava kokonaispakettia. Jos me korjataan rakennusta, pitää ilmanvaihtokin huomioida, Tapio Rokkonen kommentoi.

7. Homehtuuko betoni? Onko kosteusvaurio myös kaakeloidussa betonikylpyhuoneessa terveyshaitta?

Betoni on alkalinen materiaali ja sen homehtuminen on aika epätodennäköistä. Jos betonin pinnalla on pölyä tai roskaa, niin kasvu voi lähteä käyntiin. Mutta betonirakenne ei ole yleisesti kovin herkkä homehtumiselle.

8. Onko rakennuspuolella mitään valvontaa suojauksen käyttämisestä rakennusaikana? Millaisia muutoksia rakennusmääräyksiin pitäisi tehdä, että homeongelma helpottaisi?

- Tammikuussa tuli voimaan uudistettu rakennuslaki, jonka mukaan rakennuslupaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää selvityksen rakennuksen kunnosta. Selvityksen pitäisi olla pätevän henkilön tekemä. Parhaillaan tehdään uusia asetuksia, joissa kosteus- ja homevauriokorjausala on nähtävästi tunnustettu erityisalaksi. Muun muassa suunnittelijoille ja työnjohtajille tulee jonkinlaiset pätevyysvaatimukset, kertoo Helmi Kokotti.

- Koko ajan ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Sisäilma- ja kosteusongelmiin kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota, huomauttaa Pasi Haataja.

9. Onko kunnilla ja valtiolla mahdollisuutta hakea korvauksia rakentajilta homeongelmaisista rakennuksista?

Jos kunta rakentaa esimerkiksi päiväkodin, on urakoitsijalla tietyt vastuut, mutta myös hankkeeseen ryhtyneellä kunnalla on iso vastuu hankkeen hoitamisessa.

- Tilaajan kuten kunnan on oltava huolellinen asiapapereiden kanssa, käytävä asiat läpi ja mitä vastuuseen kuuluu. Ja kiire ehdottomasti pois korjausrakentamisesta! Tapio Rokkonen sanoo.

- Jos puhutaan omakotitalosta, jonka terveystarkastaja on todennut haitalliseksi terveydelle, kiinteistönomistajalla on tietyin edellytyksin mahdollista hakea Valtion asuntorahastolta (ARA) terveyshaitta-avustusta. Avustusta haetaan oman kunnan tai kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Avustuksen määrään vaikuttavat esimerkiksi tulot ja omaisuus, Rokkonen lisää.

10. Jos terveystarkastaja on todennut rakennuksessa kosteusvaurioita ja korjausvelvoitteen, siirtyykö velvoite automaattisesti uudelle omistajalle, jos asunto myydään?

Jos rakennuksessa todetaan vaurioita ja se laitetaan asumiskieltoon, voi kiinteistönomistaja laittaa sen uudestaan myyntiin tai vuokraukseen.

- Se on aika lailla omantunnon kysymys. Kyllä se periaatteessa velvoittaa kiinteistönomistajaa korjauttamaan vauriot, mutta siitä ei ole määrätty missään, Tapio Rokkonen sanoo.

11. Miksi sisäilmaongelmista oirehtivia syytetään luulosairaudesta?

- Hometta on vaikea nähdä rakenteiden sisällä, vaikka ne aukaistaisiin. Ja ihminen jos ei jotain näe, se ei usko. Se yleensä menee siihen, että sitä pidetään luulosairautena. Yleensähän naiset tuovat home-oireet ja -epäilykset enemmän esille esimerkiksi työpaikoilla. Aikoinaan se on mennyt siihen, että sitä pidetään "naisten houhotuksena". Asiaan kannattaa kuitenkin suhtautua vakavasti, Tapio Rokkonen kertoo.

- Tämä on hankala ongelma, koska aina puhutaan homemikrobeista ja niiden mittaamisesta, mutta niiden terveysvaikutuksia ei vielä varmuudella tiedetä. Sen takia asiaan on hankala suhtautua.

12. Miksi homeen tunnistaminen on asiantuntijoillekin niin vaikeaa?

- Jos nähdään, että puu on jo lahonnut, jokainen tietää, että se on vaurioitunut. Mutta kun joudutaan mikroskoopilla katsomaan lajistot, niin se on hankalampaa, Rokkonen toteaa.

- Aika hyvä linja on se, että jos sieltä löytyy jotain mikrobikasvustoa rakenteista, sitten pitäisi tehdä vielä muita tutkimuksia, katsoa löytyykö sieltä kosteutta tai jotain muuta. Pitäisi muutenkin pystyä erottamaan se, että onko se kosteusvauriosta johtuva mikrobikasvusto vai onko se jotakin ilmavirtojen mukana luonnollisesti kulkeutuneesta jutusta aiheutuva mikrobivaurio, Pasi Haataja kertoo.

Asiantuntijoiden mukaan yksi mikrobitutkija ei pysty selvittämään, mistä terveyshaitat tulevat rakennukseen.

- Ollaan hakoteillä, jos lähdetään siihen, että yksi asiantuntija kertoo, mitä tehdään. Nykyään on todella suuri haaste löytää pätevä henkilö, joka ymmärtää kokonaisuuden. Pienien osa-alueiden osaajia meillä on paljon, isommissa jutuissa joudutaan menemään siihen, että meillä on useita asiantuntijoita, Haataja toteaa.

 

 

 

-----

 

 

 

HS 26.03.2014:

 

 

Näin pilaat vanhan ja arvokkaan puutalon

 

Korjausrakentamisen ammattilaiset näyttävät Annalan räikeimmät virheet ja kertovat, miten ne voisi välttää.

 |  17  | 
 

Emmi Maaranen

 
ValokuvaajaSigne Brander ikuistiAnnalan huvilanvuonna 1907.
ValokuvaajaSigne Brander ikuistiAnnalan huvilanvuonna 1907.

 

Vanhaa puutaloa ostaessa on tärkeää tutustua rakennuksen kuntoon ja tunnistaa riskikohdat. Vaurioita ei silti pidä pelätä liikaa, sillä lähes kaikissa vanhoissa taloissa on aina jonkin verran remontoitavaa.

Ja joissakin taloissa korjattavaa on aika paljon. Sellainen on Helsingin Arabiassa Annalan kartano, jollaisesta moni haaveilee kodikseen. On huoneita huoneiden perään, vanhoja lankkulattioita ja kaakeliuuneja – muun muassa.

Tupakkatehtailija ja kulttuurivaikuttaja Gustaf Otto Wasenius rakennutti talon kesäpaikakseen vuonna 1832.

Helsingin kaupungille se siirtyi vuonna 1939, minkä jälkeen se on ollut vuokralla ja palvellut muun muassa lastenkotina.

Nyt Annala toimii esimerkkinä pahoin vaurioituneesta puutalosta. Katsellaanpa. 

Ilmanvaihto
Monet huvilan vaurioista näyttävät johtuvan myöhemmistä remonteista, jotka ovat tehneet hallaa esimerkiksi vanhan talon ilmanvaihdolle.

"Tämä on aika tyypillinen remonttivirhe", sanoo ympäristöministeriön kosteus- ja homeohjelman päällikkö, tekniikan tohtori Juhani Pirinen Annalan salissa. Hän osoittaa tapetin alle jääneitä ilmavaihtoluukkuja.

Salissa on selkeästi raskas ilma. Myös ikkunoiden väliin kertyy kosteutta, mikä kertoo huonosta ilmanvaihdosta.

"Vanhan talon ilmanvaihto pilataan usein ikkunaremontissa, kun ikkunoista ja niiden liittymistä tehdään täysin tiiviit. Imanvaihto loppuu, kun poistoilmahormit uunien yhteydessä eivät saa mistään korvausilmaa."

 
Miten voi tietää?

Miten tavallinen ihminen voi vanhaa puutaloa ostaessaan huomata, jos rakennuksessa on merkittäviä vaurioita? Asiantuntijan mukaan se onkin vaikeaa. Vanhaa puutaloa ostaessa taloon kannattaa tutustua ensin itse, mutta kun kauppoja alkaa tosissaan harkita, mukaan on järkevää palkata asiansa osaava kuntotutkija.

Vanhasta puutalosta kiinnostuneen kannattaa kiinnittää huomiota ainakin talon ylä- ja alapohjaan, märkätiloihin sekä tehtyihin remontteihin.

Vanhaan rakennukseen pitää osata myös suhtautua realistisesti. Esimerkiksi Annalan kartano on seissyt mäen päällä jo 180 vuotta – monen ihmiselämän ajan.

Talotohtorina tunnettu arkkitehtuurin professori Panu Kaila sanoo, että vanhan talon ostajan pitää pystyä sietämään kulumia ja hyväksyä, että talossa on usein pientä korjattavaa.

"Vanhassa talossa on eräänlainen takuu. Perustus ei ala sortua nyt, jos talo on seissyt siinä sata vuotta", Kaila sanoo.

Annalan kartanossa ei haise home, mutta ilma on raskas ja ummehtunut. Talon haju on olennainen asia vauriota epäiltäessä.

"Terve talo ei haise. Taloa ei voi ostaa ilman perusteellista selvitystä, jos talossa on niin paha ongelma, että talon haju tarttuu vaatteisiin. Hajun lähde on selvitettävä ja tehtävä suunnitelma sen korjaamiseksi", Pirinen toteaa.

Myös Panu Kaila suosittelee, että taloon tutustuessa kannattaa luottaa aluksi omaan nenään. Kailan mukaan vanhassa puutalossa on aina mikrobikasvustoa, mutta eri asia on, onko siitä minkäänlaista vaivaa.

"Vaarojen ylimitoittaminen ja ylipelkääminenkin ovat ongelmia. Vain osa homeista tuottaa myrkkyjä", Kaila sanoo.

Myös Juhani Pirinen on sitä mieltä, että täysin vaurioitumattomia taloja tuskin on olemassakaan.

Homevauriotkaan eivät ole tavallisesti maailman loppu, vaan ne pystytään yleensä korjaamaan.

"Eikä pieniä vaurioita pitäisi useimmiten säikähtää, mutta niistä pitäisi sopia etukäteen. Silloin asiat tulevat myös korjattua ennen muuttoa, jolloin niistä ei aiheudu terveyshaittoja."

Yläpohja ja katto
Talon tarkastelun voi aloittaa ullakolta, sillä yläpohja on kosteusvaurioille arkaa aluetta. Joskus vintille voi olla hankalaa päästä. Annalassa ullakon luukku on katossa portaikon yläpuolella, eikä askelmia näy missään.

"Vanhan puutalon omistajan pitäisi käydä vintillä ainakin kerran vuodessa," Pirinen sanoo.

Ullakolla kannattaa tarkistaa, näkyykö siellä kosteusjälkiä rakenteissa.

Kailan mukaan vanhojen hirsitalojen ullakko on usein tehty hyvin ja väljästi, minkä takia se tuulettuu melkein itsestään.

Talolle saattaa joskus olla haitaksi, jos vintti on myöhemmin rakennettu asuinkäyttöön. Tuuletus ei enää toimi kuten pitäisi. Puisissa rintamamiestaloissa kannattaa kiinnittää erityishuomiota katon täytteisiin.

  • Sivu:
  • 1
  • 2
  • 3

 

 

©2017 homeongelma - suntuubi.com