Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Media 2012

 

Kauppalehti 05.12.2012:

Homehaittojen vaikutusmekanismi selvisi

Perjantai 05.10.2012 klo 08:42 (päivitetty pe 10:40)  

 

KUVA: Tomi Glad/Satakunnan Kansa

Homehaittojen vaikutus ihmisille on saanut selityksen. Homesienen myrkylliset peptidit tuottavat natriumia ja kaliumia läpäiseviä nanokanavia ja sotkevat hermosolujen toimintaa.

Hermosolut taas säätelevät kaikkien elinten, muun muassa hengityksen ja sydämen, toimintoja.Vaikutusmekanismit selvitti Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden tutkimusryhmä.

 

Koko 2000-luvun on tiedetty, että yleisin löydös hometerveyshaittojen taustalla on Trichoderma homesieni. Sisäilmahomeita pitkään tutkineet Raimo Mikkola, Maria Andersson ja Mirja Salkinoja-Salonen työtovereineen tunnistivat homesienen myrkyllisen aineen joukoksi peptidejä, jotka sisältävät proteiinissa esiintymättömiä aminohappoja.

Trilongiineiksi nimetyt vieraspeptidit pystyvät imeytymään kudoksiin ja soluihin ja tuottamaan kaliumia ja natriumia läpäiseviä nanokanavia. Kanavat voivat oikosulkea hermosolujen omia natrium- ja kaliumkanavia, jotka vastaavat hermosolujen välisestä viestinnästä ja siis kaikkien elinten toiminnoista.

Tutkijoiden mukaan antibiootit eivät auta eikä vieraspeptidejä voi torjua mikrobilääkkeillä. Homesienen aiheuttamia sairauksia voidaan torjua vain korjaamalla ihmisen elinympäristöä, tutkijat toteavat tiedotteen mukaan.

Kaija Lähteenmaa

 

-----

 

YLE 13.11.2012:

Kosteusvauriot aiheuttavat lapsilla astmaa, mutta kodin monipuolinen mikrobisto voi suojata sairastumiselta

 

Kosteusvauriot aiheuttavat lapsilla astmaa, mutta kodin monipuolinen mikrobisto voi suojata sairastumiselta.  Lapsen makuuhuoneen sekä keittiön ja olohuoneen kosteusvauriot sekä näkyvä home lisäävät lasten hengitystieoireita ja riskiä sairastua astmaa. Kodin märkätilojen, vintin tai kellarin kosteusvauriot eivät vaikuttaneet hengitystieoireisiin  tai astmaan.  TtM Anne Karvosen väitöstutkimus tukee käsitystä, että kosteus- ja homevauriot aiheuttavat astmaa eivätkä pelkästää pahenna astman oireita.

Atooppisilla lapsilla astman riski lisääntyi enemmän kuin ei-atooppisilla.  Tutkimuksessa seurattiin lähes 400:n vuosina 2002-2005 syntyneen suomalaislapsen elämää. Tietoja terveydestä muista teikijöistä kerättiin kuuteen ikävuoteen asti kyselylomakkeilla.  Lasten atooppinen herkistyminen 19 allergeenille tutkittiin seeruminäytteistä kahteen otteeseen eli yhden ja kuuden vuoden iässä.

Kodin kosteusongelma ja kuntoarvio tehtiin lasten ollessa keskimäärin viiden kuukauden ikäisiä. Hengitystieoireita ja astmaa lisäsivät vakavat kosteusvauriot niissä tiloissa, joissa oleskellaan paljon.  Tulokset ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia, koska tulokset eivät perustu asukkaiden omiin oletuksiin kosteusvaurioista, vaan asunnoissa tehtyyn kuntokartoitukseen.  Suurimmassa osassa (n.90%) taloista oli jonkin asteisia, useinmiten pieniä kosteusvaurioita, mutta oleskelutilojen vakavia kosteusvaurioita oli vain alle 10 prosentissa taloista.

Todetut vauriot kannattaa korjata nopeasti ja huolella, jotta altistumiaaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi.


Elinympäristön suuri mikrobimäärä ja monipuolinen mikrobilajisto puoletaan voivat vähentää astmaan sairastumista. Varhaislapsuuden reipas mikrobialtistus on jo aiemmin on todettu hyväksi suojaksi allergioita ja astmaa vastaan. Kun immuunipuolustus saa oikeita pöpöjä tapettavikseen, se oppii puolustautumaan mikrobeja vastaan eikä turhaan oireile siitepölyistä tai kissanhilseestä.  Maatiloilla, karjan mikrobien kanssa kasvaneilla lapsilla on pienempi riski sairastua allergisiin sairauksiin, koska immuunipuolustus on viritetty oikein eli mikrobeja vastaan. Tämän väitöskirjan tulokset tukevat pääosin näitä aiempien tutkimusten tuloksia.

Elinympäristön kokonaismikrobialtistusta tutkittiin lasten ollessa kahden kuukauden ikäisiä.  Kodeista kerättiin huonepölynäytteet, josta tutkittiin sekä bakteerit että homeet.  Väitöstutkija havaitsi, että elinympäristön mikrobialtistuksen kokonaismäärä ja mikrobien monipuolisuus vaikuttivat enemmän astmariskiin kuin yksittäiset mikrobimarkkerit.

TtM Anne Karvonen väittelee ympäristöepidemiologian alalta la 16.11.2012 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella.

 

 

-----

 

Uusi Suomi 18.10.2012:

Terveyspommi kytee 500 000 kodissa – Suomelle valtava lasku

Luotu: 
18.10.2012 11:43
Päivitetty: 
18.10.2012 16:54

|

Faktakulma

Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannusten arvioidaan olevan 450 miljoonaa euroa. Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, joka käsittelee rakennusten kosteus- ja homeongelmien laajuutta, syitä ja vaikutuksia. Tutkijoiden arvion mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat Suomessa 1,4 miljardia euroa.

Tutkijaryhmän toimenpide-ehdotukset:

–Kosteus- ja homeongelmien hallinta vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia. Lainsäädännön tarpeita on välttämätöntä arvioida pikaisesti.

–Rakennusten elinkaariohjauksen vastuu on nykyisin alue- ja kuntatasolla epäselvä. Tätä varten on perusteltua harkita uuden rakennusviraston perustamista, jonka tehtävänä olisi tulkita maankäyttö- ja rakennuslakia sekä rakennusalan säädöksiä yhteistyössä rakennustarkastajien kanssa ja ohjata kiinteistöjen ylläpitoa.

–Lisäksi aluehallintoon (AVIt) ehdotetaan perustettavaksi kuntien sisäilma-asioita ohjaavan ja neuvovan erityisasiantuntijan virkoja.

–Asunto-osakeyhtiöille tuli 2009 lakisääteisesti velvollisuus tehdä rakennuksen pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma (PTS). Velvoite tulee laajentaa kuntien rakennuskantaan ja yksityisten omistajien rakennuksiin.

–Perusterveydenhuollon ja kunnallisen terveysvalvonnan yhteistyötä tulee tehostaa, jotta rakennusten kosteus- ja homevauriot tunnistettaisiin mahdollisimman nopeasti.

–Kuntiin tulee perustaa sisäilmaryhmät, jotka pyrkivät viipymättä käynnistämään toimet kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi erityisesti kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloissa.

Jopa 500 000 suomalaista asuu ja toimii päivittäin rakennuksissa, joissa on merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Tuoreen raportin mukaan tilanteen aiheuttamat terveysongelmat maksavat Suomelle vuosittain satoja miljoonia euroja, joten valtion tulisi lisätä korjausmäärärahojaan.

Työterveyslaitoksen tekemä tutkimus vahvistaa ongelman järkyttävän mittakaavan. Raportti on julkistettu tänään tutkimuksen tilanneen eduskunnan tarkastusvaliokunnan verkkosivuilla.

Tutkimuksen mukaan merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa asuu yhteensä noin 320 000-500 000 ihmistä. Vaurioituneissa kouluissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa viettää aikaa noin 230 000-360 000 suomalaista.

Professori Kari Reijulan johtamassa tutkimuksessa muistutetaan, että tutkimusten perusteella kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä astman syntymiseen ja pahenemiseen, nuhaan sekä keuhkoputkentulehdukseen on riittävä näyttö. Jos yhdysvaltalaisen tutkimuksen laskentamallia kosteusongelmien ja astman yhteydestä sovellettaisiin Suomeen, olisi Suomessa todetusta astmasta 21 prosenttia eli 44 100 sellaisia astmoja, joissa kosteus- ja homevaurio liittyy sairauden syntyyn.

–Kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman pahenemiseen, uusien astmojen syntyyn, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Vaikka näyttö on vasta viitteellinen, on todennäköistä, että altistuminen kosteusvauriomikrobeille, muille mikrobiologisille tekijöille tai kemiallisille yhdisteille voi olla merkittävä oireilun aiheuttaja, raportissa todetaan.

Raportin mukaan terveysongelmat, joita kosteus- ja homevauriot aiheuttavat, maksavat Suomelle vuosittain jopa satoja miljoonia euroja. Hinta-arvio on laaja: vuosittaisten terveyskustannusten taso asettuu tutkimuksen mukaan 23 miljoonan euron ja 953 miljoonan euron väliin.

Summa sisältää oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset.

Tutkijoiden arvion mukaan kaikkien merkittävistä kosteusvaurioista kärsivien suomalaisten rakennusten korjaaminen kerralla - rajoittuen vain kosteusvaurioiden korjaamiseen - maksaisi noin 1,2–1,6 miljardia euroa. Pelkkien julkisten rakennusten korjaaminen maksaisi enintään 1,1 miljardia euroa, ryhmä uskoo.

-1,5 miljardin euron panostus nykyisten merkittävästi kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten korjaamiseksi maksaisi itsensä kolmessa vuodessa takaisin kansantaloudellisena hyötynä, tutkijat kirjoittavat.

Toisaalta arvioitujen lukujen perusteella voidaan tutkijoiden mukaan "tehdä se johtopäätös, että talojen rakentamiselle asetettavien lisävaatimusten vuosittainen hinta ei saa ylittää miljardia euroa, koska silloin kustannukset ylittäisivät maksimaaliset hyödyt".

Valtionhallinto on viime vuosina myöntänyt julkisten rakennusten peruskorjaushankkeisiin vuosittain noin 50 miljoonaa euroa ja asuinrakennusten kosteus- ja homevauriokorjauksiin noin miljoona euroa. Vuodelle 2013 valtion budjettiin esitettiin 58 miljoonan euron määrärahaa homekoulujen korjauksiin.

Työterveyslaitoksen raportin mukaan 50 miljoonan euron jatkuva vuotuinen lisäpanostus on kannattava, jos sillä voidaan vähentää 10 prosenttia nykyisistä kosteus- ja homeongelmista.

-Toisaalta jopa miljardien kertapanostus voi olla kannattava, jos sen seurauksena saadaan pysyviä vähennyksiä rakennusten aiheuttamiin terveysvaikutuksiin, Reijulan ryhmä kirjoittaa.

Tutkimuksen mukaan kosteus- ja homeongelmien hallinta jatkossa vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia.

Uuden Suomen toimitus on korjannut tästä jutusta lukuvirheen. Jutun aiemmassa versiossa kerrottiin virheellisesti, että kosteus- ja homeongelmat koskettaisivat asuinrakennuksissa jopa 600 000 ihmistä. Todellinen luku on korkeintaan 500 000 ihmistä.

 
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 

 

-----

 

Ilta-Sanomat 15.09.2012:

Karmivat kuvat Suomen homepommeista – näin talot pilattiin uudella tekniikalla

Julkaistu: 15.9.2012 12:00
 

Nykyaikainen rakennustapa tuhoaa professori, talotohtori Panu Kailan mukaan uusien talojen lisäksi myös korjatut vanhat. IS kokosi Kailan arkistoista hurjimmat kuvat.

1. Espoon ruotsalaisessa pappilassa (kuva yllä) asui kirkkoherra, joka sairastui asunnossaan. Pappilaa korjattiin moneen kertaan, ja lopulta vuonna 2006 rakennus revittiin sisältä tyhjäksi niin, että vain hirret olivat esillä.

Talossa oli tehty mineraalivillasta ja muovikelmusta eristys, ja lattialla oli laminaatit. Kosteusmittarit eivät kertoneet mitään, mutta laminaatin alta paljastui mustaa hometta.

Talotohtori ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori Panu Kaila muistuttaa, että kuivumattomat materiaalit ovat suuria syyllisiä. Laminaatin alle ei pitäisi päästä vettä, mutta esimerkiksi lattianpesussa vettä saattaa päästä laminaatin alle pienestä kolosta. Siitä seuraa vakava kosteusvaurio.

- Teoriassa asiat toimivat, jollei sinne olisi päässyt vettä, niin ei olisi tapahtunut mitään. Mutta sitten kun sinne pääsee vettä, ihmiseltä menee terveys, Kaila sanoo.



2. Ilmajoen kirkon alustaa (kuva yllä) haluttiin kuivattaa levittämällä muovi maan pinnalle. Muovi tukki maaperän tuulettumisen, joka oli estänyt lattiasienen kasvun.

Pari vuotta myöhemmin lattiasieni hyökkäsi muovin alla kohti puurakenteita.

- Koko puukirkon lattia aiottiin purkaa, mutta onneksi päädyttiin vain poistamaan muovi, jolloin vaurio päättyi siihen, Kaila toteaa.



3. Yleinen virhe on ollut täyttää tuuletustila hiekalla ja valaa sen päälle betonilaatta (kuva yllä), toteaa Kaila.

- Näin neuvoi mm. kauppa- ja teollisuusministeriön jakama energiansäästöopas. Yleinen seuraus oli lattiasieni. Monet talot jouduttiin polttamaan korjauskelvottomina.

Kailan mukaan kuvassa oleva talo selvisi, kun vaurio huomattiin ajoissa, mutta korjaus tuli kalliiksi.

- Sitä paitsi on aina harmittavaa purkaa juuri tehty kunnostus ja sisustus.



4. Rintamamiestalon betonisokkelin tuuletusaukot (kuva yllä) suljettiin talveksi kuten pitää, mutta unohdettiin avata kesäksi, kun taloon muutti uusi omistaja.

- Puualapohja lahosi altapäin, kunnes lattian kylmentyminen johti vaurion huomaamiseen, toteaa Kaila.



5. Laatoitusten saumat eivät ole vettä pitäviä, mutta laatat ovat. Alustan kastuminen johtaa sen homehtumiseen tiiviin laatan alla (kuva yllä).

- Tämä vaara on myös nykymääräyksin vesieristetyissä kylppäreissä, joissa suihkutellaan pitkin lattioita. Katollinen suihkukaappi tai kylpyamme pitäisi määrätä pakolliseksi. Ei Euroopassa yleensä suihkuteta pitkin lattioita, Kaila huomauttaa.

 

 

 

 

-----

 

HS 13.05.2012

Lastenklinikka rapistuu – vauvojen teho-osasto evakkoon homeen vuoksi

 |  18 | 
 
66-vuotiaan Lastenklinikan putket ovat tulleet tiensä päähän.

Helsingin Lastenklinikan pienten vauvojen teho-osasto joutuu etsimään pikavauhtia uudet tilat huonon sisäilman vuoksi.

Vastasyntyneiden teho-osastolla talven putkirikko aiheutti kosteusvaurion, minkä jälkeen osastolla on ollut sisäilmaongelmia. Osa työntekijöistä on saanut iho- ja hengitysoireita, ja osa on joutunut vaihtamaan työpaikkaa.

"Rakenteisiin on luultavasti imeytynyt jotain, koska henkilökunta on alkanut oireilla", sanoo osastonylilääkäri Sture Andersson.

Väistötiloista ei ole vielä tietoa. Sairaalassa työskenteleviä huolettaa, miten uuden sairaalan valmistumiseen asti selvitään.

"Meillä oli juuri kriisipalaveri Lastenklinikan ongelmista", kertoo infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila. Hän vastaa myös sairaalahygieniasta.

"Toimistotilassa sairaalan alakerrassa oli kirjahyllyn takana homeinen seinä, ihan musta", Anttila kertoo.

Lastenklinikka ja Lastenlinna ovat olleet vuosikausia huonossa kunnossa. Husin on tarkoitus rakentaa uusi lastensairaala, mutta sen arvioidaan valmistuvan vasta vuonna 2017 tai 2018.

Uutta odotellessa isot remontit on kielletty.

"Esimerkiksi elinsiirto-osasto on tosi huonossa kunnossa, ja potilaiden pitäminen siellä on jo ongelmallista. Sinne piti tulla iso remontti, mutta sitä lykättiin", harmittelee Lastenklinikan infektioylilääkäri Harri Saxén.

Pientä pintaremonttia rakennuksessa tehdään jatkuvasti.

"Remonttipölyssä on mikrobeja, usein sieniä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia elinsiirtopotilaille tai lasten syöpäpotilaille. Olemme tarkkana, ettei infektioita pääse syntymään, mutta riskirajoilla mennään koko ajan", Anttila sanoo.

HS kokosi lasten vanhempien kommentteja Lastenklinikasta. Niistä paistaa suuri huoli tilojen kunnosta.

"Oulun lasten syöpäosasto oli luksusosasto verrattuna Helsinkiin. Olisi hirveää, jos pöpö tulisi rakennuksesta, jossa lapsi on hoidossa. Päättäjät voisivat miettiä miltä tuntuisi, jos oma lapsi olisi siellä."

Tiina Piippo, Ylivieska. Tytär Lastenklinikalla kantasolusiirrossa elo–syyskuussa 2011.

"Minusta on kamalaa jättää poika tänne yöksi yksin. Kun samassa huoneessa on kolmekin potilasta, yksityisyyttä ei ole."

Marja Koskinen, 3-vuotiaan pojan mummi, käy Elimäeltä päivittäin katsomassa lapsenlastaan.

"Elinsiirto-osastolla veti ikkunoista ja ovista. Olavi sai osastolta vesirokon ja alkoi mennä huonompaan kuntoon. Pitäisi olla perhehuoneita, jossa isä ja äiti voisivat olla mukana. Isommat sisarukset eivät oppineet kunnolla tuntemaan pikkuveljeään."

Emma Koivisto, Forssa. Lapsi potilaana 12/2007–10/2009.

"Ei ole tämän päivän hoitoa, että vanhemmat eivät mahdu samaan huoneeseen. Tarvitsemme uuden lastensairaalan heti. Joissakin huoneissa ei ole ollenkaan vessaa ja toisissa hoidetaan vessatarpeet verhon takana."

Merja Rukko, Espoo. Tytär Anna (nyt 16-vuotias) syöpähoidoissa Lastenklinikalla 2008–2011.

"Onhan se rakennuksena aikansa elänyt. Vedet lilluivat myös parvekkeilla. Koko alakerran ovi on paketissa."

Riikka Kujala, Nurmijärvi. Poika Eemi, 14, syöpähoidoissa 10/2010–9/2011.

 

-----

 

HS 04.04.2012:

Sisäilmahaitat pahenevat monessa kunnassa

4.4.2012 1:05  | 

 

STT

Kuntien rakennusten sisäilmaongelmat pahentuvat jatkuvasti, kerrotaan ympäristöministeriöstä. Kosteus- ja hometalkoiden kyselyn mukaan joka viides kunta pystyy hoitamaan vain välitöntä korjausta vaativat sisäilmahaitat, ja tilanteen uskotaan synkkenevän entisestään.

Monissa kunnissa on liian vähän huonoon sisäilmaan perehtyneitä työntekijöitä, ja vain osa heistä tietää asiasta riittävästi.

Aihepiirin erikoistuntemusta on alle puolessa kunnista. Kuntaliiton mukaan ongelmat koskevat lähinnä pieniä kuntia.

"Valtaosa kunnista ei ole edes tutkinut kiinteistöjään eikä tiedä niiden kuntoa", huomauttaa Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen.

Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton arvioiden mukaan välitön korjaustarve on 1 300 koulussa ja 2 000 hoitoalan rakennuksessa. Mukana on paljon kouluja, sairaaloita ja päiväkoteja. Pääosa rakennuksista on 40–50-vuotiaita, ja niiden korjaustöitä on laiminlyöty pitkään.

"Jos kunta pystyy rakentamaan talon, mutta ei huoltamaan ja korjaamaan sitä, niin kunnan taloudenhallinnassa on jotakin perusteellisesti pielessä", Pirinen moittii.

 

-----

 

MTV3 14.03.2012:

Skanno vaatii Tapiolalta miljoonakorvauksia - sisäilmaongelmista ilmiriita

Vakuutusyhtiö Tapiola ja sisustuspalveluita ja huippudesignia asiakkailleen tarjoava suomalainen perheyhtiö Skanno ovat riitaantuneet pahasti.

Skanno vuokrasi Espoon Nihtisillassa olevan kiinteistön Tapiolalta syksyllä 2009, mutta irtisanoi vuokrasopimuksen yksipuolisesti loppuvuodesta 2011. Taustalla oli Skannon mukaan se, että Tapiola ei ole korjannut Nihtisillan kiinteistön pahoja puutteita. Lisäksi sisäilma on ollut Skannon teettämien tutkimusten mukaan niin huono, että se on ollut terveysriski yhtiön työntekijöille. Skannon työntekijät sairastuivat toimitusjohtaja Barbara Roosin mukaan muun muassa erilaisiin tulehdussairauksiin ja astmaan.

Tapiola haki Skannoa konkurssiin

Tapiola puolestaan haki Skannoa viime vuoden lopulla konkurssiin maksamattomien vuokrien takia. Konkurssihakemus vedettiin kuitenkin takaisin, ja Tapiola maksoi myös oikeudenkäyntikulut.

Kiista on nyt johtanut siihen, että Skanno vaatii Espoon käräjäoikeudessa Tapiolalta lakiin perustumattomasta konkurssihakemuksesta ja sen aiheuttamasta vahingosta Skannon toiminnalle ja maineelle peräti puolentoista miljoonan euron korvauksia. Skannon mukaan konkurssihakemus oli laiton ja se tuli täysin yllättäen.

– Tapiolassa on tällainen "rahat tai henki" -periaate. On investoitu johonkin kiinteistöön ja siihen on laadittu budjetti, josta osa on vuokrat. Kun tulee ongelma, periksi ei anneta, Roos kuvaa tilannetta.

Tapiolan mukaan Nihtisillan kiinteistössä ei ole niin pahoja ongelmia, että ne estäisivät liiketoiminnan harjoittamisen. Kiinteistöä on yhtiön mukaan myös korjattu aina tarpeen vaatiessa.

Tapiolan mukaan Skanno haettin konkurssiin maksamattomien vuokrien takia täysin perustellusti.

– Jos asia muuttuu riitaiseksi, silloin tietenkin pitää antaa toiselle osapuolelle mahdollisuudet esittää omia perusteitaan, ja niin on tehty tässä tilanteessa. Kun käräjäoikeudessa tuli vireille Skannon haastehakemus, sen perusteella peruutimme konkurssihakemuksen. Se on ihan normaalia toimintaa, Kiinteistö-Tapiolan kiinteistörahastojohtaja Kim Särs sanoo.

Skanno on jättänyt Espoon käräjäoikeudelle haastehakemuksen myös vuokrasopimuksen purkamisesta ja siihen liittyvistä korvausvaatimuksista.

Skanno: Tapiola panttasi sisäilmatutkimuksen tuloksia

Lisäksi Skannon lakimiehet selvittävät, onko Tapiola toiminnallaan vaarantanut Skannon henkilökunnan terveyden sellaisella tavalla, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Skannon mukaan Tapiola panttasi lupaamansa sisäilmatutkimuksen tuloksia, jonka seurauksena Skannon työntekijöitä sairastui.

Tapiolan mukaan Nihtisillan kiinteistön sisäilmatutkimusta ei ole pantattu. Yhtiön mukaan perusteellisen sisäilmatutkimuksen tekeminen kestää kauan, eikä tulokset ole vieläkään valmiita.

Illan 45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan myös muilla Tapiolan vuokralaisilla on ollut huomautettavaa vuokranantajansa toiminnasta.

Aiheesta laajemmin illan 45 minuuttia -ohjelmassa klo 20.00

Pekko Ylönen

 

-----

 

Iltalehti 27.02.2012:

Homehelvetti ei jätä pariskuntaa rauhaan

Maanantai 27.2.2012 klo 19.11

Päijäthämäläisen pariskunnan kamppailu hometalojen kanssa alkoi vuonna 2007, kun avomiehen vanhemmiltaan lunastamassa kotitalossa alkoi paljastua huolestuttavia merkkejä.


 

 

 

 

 

 

 

Varo, uusikin talo voi homehtua

1. Vuoden vanha talokin voi homehtua, jos sen rakenteissa on esimerkiksi rakennusvirhe. Älä unohda teettää asunnon kuntotarkastusta, vaikka kohde olisi uudehko.

2. Ilmanvaihto on tärkeä tekijä homevaurion ehkäisemisessä.

3. Vanhassa kiinteistössä kuten rintamamiestalossa riskinä ovat orgaaniset eristemateriaalit.

Vanhan talon haju oli vaivannut pariskuntaa jo vuoden päivät, mutta todellinen isku tuli remontin aikana. Silloin selvisi, että sadevesi oli päässyt takaoven kynnyksen alle ja talon rakenteisiin.

50-luvulla rakennetun talon alajuoksu oli läpimätä. Tavallisen ruuvimeisselin saattoi painaa läpi puusta.

- Se tuli täytenä yllätyksenä, vaikka talossa oli asuttu pitkään. Ajattelimme aina, ettei tässä voi näin käydä, Piia Raita sanoo.

Liian kallis korjaus

Pariskunta otti yhteyttä terveystarkastajaan. Homekoira, mikrobitutkija ja kosteusmittaaja selvittelivät vuoron perään talon rakenteiden kuntoa.

Korjausinto sammui pian, kun pari huomasi, että homevaurion kunnostaminen veisi talouden vararikkoon.

- Talon arvo laski puoleen, emmekä saaneet pankista lainaa. Talo oli pakko laittaa myyntiin purkukuntoisena.

Kaupan päälle tulivat terveysongelmat. Raidan jo nuorena alkaneet reumaoireet pahenivat, ja mukana tulivat kokonaan uudet sairaudet.

Pariskunnan piina ei päättynyt tähän. Evakkoasuntojen kautta pari löysi asuinpaikan kunnan omistamasta rivitalosta, joka paljastui pian homeen tärvelemäksi. Vuoden asumisen jälkeen oli jälleen pakko pakata muuttolaatikot.

Nyt Piia on asunut parin kuukauden ajan omakotitalossa vuokralaisena. Hän kuvitteli jo päässeensä homeesta eroon, mutta toisin kävi.

- Talon yläpohjassa ja saunassa on hometta, ja lisäksi olemme löytäneet katosta vuotokohtia.

- Tämä alkaa vaikuttaa jo kiroukselta.

Raita ei osaa sanoa, mikä on pariskunnan seuraava siirto.

-Olen yrittänyt parhaani mukaan auttaa muita samassa tilanteessa olevia. Olen perustanut Facebookiin tukiryhmän, ja työn alla on myös paikallisyhdistys.

Haussa on jälleen uusi asunto.

PAULI REINIKAINEN pauli.reinikainen@iltalehti.fi

 

-----

 

Satakunnan Kansa  13.02.2012:

 

Kosteusvaurio joka toisessa rakennuksessa, hinta kolme miljardia euroa vuodessa

Kuva: Tomi Glad/SK/Arkisto
STTLähetä palautetta toimittajalle
Arviolta 1 300 koulurakennusta olisi välittömän korjauksen tarpeessa kosteusvaurioiden vuoksi.
 
 

 

Suomessa sadattuhannet ihmiset altistuvat päivittäin kosteusvaurioista aiheutuville epäpuhtauksille, kerrotaan ympäristöministeriöstä.

Epäpuhtauksista voi kärsiä jopa 800 000 suomalaista. Huonosta sisäilmasta aiheutuviin terveydenhuoltokustannuksiin menee vuosittain yli 200 miljoonaa euroa.

Taloudellisten menetysten arvioidaan nousevan jopa kolmeen miljardiin euroon vuosittain.

Merkkejä ylimääräisestä kosteudesta on joka toisessa rakennuksessa. Home uhkaa ihmisten terveyttä jopa joka viidennessä rakennuksessa.

Paljon kosteus- ja homevaurioita on esimerkiksi kuntien omistamissa kiinteistöissä. Arvion mukaan välitön korjaustarve on 1 300 koulussa ja lukuisissa hoitoalan rakennuksissa. Kunnat käyttävät suuria rahasummia kosteus- ja homeongelmien taltuttamiseen, mutta asiantuntijoiden mukaan korjaustyöt menevät usein pieleen vastuukysymysten ja heikon tiedonkulun vuoksi.

Valtakunnallisen Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman avulla on tarkoitus kitkeä suomalaisten rakennusten kosteus- ja homeongelmia. Vireillä on useita erilaisia projekteja.

 

-----

 

 

YLE 26.01.2012:
 

Uusi koulu rakennetaan itiöitä silmällä pitäen

julkaistu tänään 26.1. klo 08:44
 
Viittaava käsi

 

Kuva: YLE

 

Lappeenrannan Ruoholammen kaupunginosaan valmistuvan uuden koulun rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota rakennuksen terveellisyyteen. Lappeen koulun harjannostajaisia vietetään tänään torstaina.

Päiväkodin yhteyteen rakennettavan Lappeen koulun on määrä valmistua kesä-heinäkuun vaihteessa ja koulunkäynti siellä alkaa ensi elokuussa.

Koulurakennukseen tulee parikymmentä opetustilaa, liikuntasali sekä läntisen alueen aluekeittiö, jossa voidaan valmistaa päivittäin 2000 ateriaa.

Terveellisyys erityistarkkailussa

Lappeenrannassa on ehkä opittu aiempien vuosien virheistä. Uudesta koulusta ei haluta jälleen yhtä sisäilmaongelmaista homekoulua ja rakentamisvaiheessa onkin kiinnitetty erityistä huomiota koulun terveellisyyteen.

Lappeenrannan kaupungin rakennuttajapäällikkö Erkki Suurosen mukaan koulusta tehdään mahdollisimman turvallinen.

- Rakennuksen terveellisyys on varmistettu mm. sen rungosta otetuilla mikrobinäytteillä, jotka on tutkittu laboratoriossa. Piiloon jäävät rakenteet sai peittää vasta, kun ne oli todettu mikrobivapaiksi.

Koulurakennus on pääosin kivirakenteinen. Päiväkotiin liittyvä yksikerroksinen pienten koulu on puurakenteinen.

- Puurunko-osaan tehtiin desinfiointikäsittely mahdollisten itiöiden eliminoimiseksi, Suuronen kertoo.

Rakenteiden kuivuuden ja puhtauden varmistamiseksi työmaavalvontaa tukee myös Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija.

YLE Etelä-Karjala


 

©2017 homeongelma - suntuubi.com