Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Muuta asumiseen liittyvää

Taloussanomat 29.10.2011:

Jättilasku – nämä talot hajoavat ennen aikojaan

Lehtikuva/Kuvankäsittely Taloussanomat
Jättilasku – nämä talot hajoavat ennen aikojaan
Kaikkia taloja ei ole rakennettu kestämään muutamaa vuosikymmentä pidempään. 60- ja 70-lukujen kerrostalot ovat tulleet jo nyt elinkaarensa loppuun. Niissä muhivat niin isot remontit, että joissakin taloissa korjauskustannukset nousevat lähelle asunnon arvoa. Katso miten kauan talon eri osien pitäisi kestää ja onko sinun syytä olla huolissaan.
28.10.2011 06:02
Kommentit 277

Yhä useammassa taloyhtiössä putkiremontti on yllättämässä asukkaat paljon odotettua aiemmin. Vesi- ja viemäriputkien pitäisi periaatteessa palvella asukkaita puoli vuosisataa. Nyt putkiremontteja tehdään runsaasti jo 70-luvun taloihinkin. Yhtenä syynä on heikkolaatuinen, usein puolainen metalliputki.

– Tässä voi olla muutakin kuin se materiaali. Työssä ja työtavoissakin voi olla eroa aikaisempaan, arvioi tutkimusjohtaja Mauri Marttila Kiinteistöliitosta.

Putkien lisäksi myös julkisivuilta, katoilta ja tontin salaojajärjestelmiltä on totuttu odottamaan pitkää ikää. Esimerkiksi rappauksen odotetaan kestävän 30–70 vuotta, peltikaton 40–80 vuotta ja salaojituksen 30–50 vuotta.  (Katso taulukko rakennusosien kestävyydestä jutun lopussa).

1960–70-luvulla tilanne kuitenkin muuttui. Kerrostaloja nousi uusiin lähiöihin ennen näkemätöntä tahtia ja kiireessä syntyi paljon virheitä. Ylipäätään elementtirakentaminen perustui uudenlaiselle ajattelulle.

–1960–70-luvulla talot rakennettiin kestämään 30 vuotta. Nyt se 30 vuotta on mennyt, sanoo, Rakennustarkastusyhdistys RTY:n puheenjohtaja Pekka Virkamäki.

Vantaalla
remonttipommi

Esimerkiksi Vantaalla remonttipaine on kova, koska lähes koko kaupunki muodostuu 1960–80-luvuilla rakennettujen lähiöiden aluekeskuksista. Nyt kerrostalolähiöiden remonttisumaa on kaiken lisäksi maksamassa entistä harvempi asukas.

Esimerkiksi Vantaan Myyrmäessä yhden ihmisen asuntokuntia oli vuonna 1985 vajaa kolmannes, nyt heidän osuutensa on Virkamäen mukaan yli puolet.

– Vielä kun muistaa, että samaan aikaan näissä kerrostalolähiöissä asukkaat ovat jo eläkkeellä tai ainakin kohta siirtymässä eläkkeelle. Lisäksi eläkeläisen euro on maksimissaan 60 senttiä, joten tämän asian kanssa ollaan todellisissa ongelmissa, hän kertoo.

Virkamäen mukaan monet vanhemmat ja neliöhinnaltaan edulliset elementtitalot olisi parempi purkaa kokonaan. Uutta rakentamalla myös asumistaso paranisi.

– Putkiremontti maksaa pahimmillaan 700 euroa neliö, kattoremontti pari sataa, samoin julkisivu. Muuhun korjaamiseen voi mennä vielä lisää. Vanhojen asuntojen hintataso täällä on noin 2 500 euroa,  ja korjausvelkaa voi tulla jo 1 500 euroa neliöltä, vaikka tehdään pelkät korjaukset. Sitä ei asunnon hinnassa saa koskaan takaisin, rakennustarkastaja laskee.

Miten käy
uusien talojen?

Vanhojen talojen rakentamisessa ja suunnittelussa tehdyt virheet paljastuvat pikku hiljaa eri osien teknisen iän karttuessa. Talon kuntoon vaikuttaa oleellisesti myös se, miten ja milloin ongelmiin tartutaan.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Ilman huoltoa ja ylläpitoa rakennuksen kunto heikkenee paljon ohjeahjoarvoja nopeammin. Esimerkiksi julkisivu, ovet ja ikkunat tarvitsevat uutta maalia, tiivistystä ja muuta ylläpitoa monta kertaa elinkaarensa aikana.

– Aika usein on niin, että ihan samalla alueella tai samassa korttelissakin toinen talo on hyvin pidetty ja säännöllisesti korjattu ja toinen ei. Hinnassa ei kuitenkaan juuri ole eroa, koska sen tuntuu ratkaisevan vain sijainti, sanoo Kiinteistöliiton Marttila.

Rakennustarkastajan mukaan remonttihuolet koskevat myös aivan uusia, nyt rakennettavia taloja. Virkamäen mukaan työmailla on liian vähän kokenutta ja koulutettua väkeä valvomassa työn laatua. Lisäksi uudet energiamääräykset tekevät taloista entistä arempia rakennusvirheille.

– Uudet energiamääräykset tarkoittavat entistä tiiviimpiä pullotaloja. Kun sen yhdistää huonoon rakentamisen laatuun, niin voi olla että kymmenen vuoden kuluttua kova kosteus- ja homeongelma on isompi kysymys kuin se, että miten tätä energiatasetta hoidetaan, Virkamäki povaa.

Näin voit varautua remontteihin
Putket Käyttöikä, vuotta
Vesiputket ja viemärit 40-50
Julkisivu  
Lautaverhous 50
Tiili 50-
Rappaus 30-70
Betoni, pinnoittamaton 30-50
Betoni, pinnoitettu 40-60
Huoltomaalaukset ja saumakorjaukset 10-20
Parvekkeet  
Sateelta suojattu 40-60
Sateelta suojaamaton 30-60
Huoltomaalaus ja saumaus 10-20
Katto  
Bitumikate, tasakatto 20-35
Bitumikate, harjakatto 25-40
Peltikatto 40-80
Betonitiili 40-50
Tontti  
Salaojajärjestelmä -2000 30-50
Salaojajärjestelmä 2000- 40-60
Asfalttipäällyste 20
Puuaidat 30
Ikkunat  
Puiset ikkunat 30-70
Puu-alumiini 40-80
Maalaukset ja tiivistykset 5-15
Ovet  
Puiset ulko-ovet 30-50
Maalaus ja käyntisovitus 5-15
Märkätilat  
Muovimatto 15-25
Laatta ja vedeneriste 20-40
Lämmitys  
Lämmönsiirrin 20
Öljysäiliö 40-50
Kevytöljypoltin 15
Lämmityskattila 30-40
Maalämpöpumppu 25-30
Ilmalämpöpumppu 10-15
Lämmitysputkistot 50
Ilmastointi  
Ilmastointikoneet 20-25
Lähde: Kiinteistöliitto

.

 

-----

 

 

 

Taloussanomat 22.05.2011:

Unelmatalo vei rahat ja hermot

Heini Karjanmaa
Unelmatalo vei rahat ja hermot
Omakotiunelman rakentaminen on armoton rumba, jossa menee rahat ja hermot – ja joskus avioliittokin. Edullisen pakettitalon ostaja luulee saavansa avaimet käteen, mutta päätyy itse rakennusmestariksi, ja hintakin kolminkertaistuu ennen kuin muuttopäivä koittaa. Kaupan päällisiksi tulee vielä rakennusvirheitä ja kosteusongelmia. Lue millainen savotta talon rakentaminen on.
Outi Kokko
22.5.2011 07:02
Kommentit 46

Monen unelma onnesta on itse rakennettu talo, mutta unelman toteuttaminen on raskas urakka, ja harvoin lopputulos vastaa suunniteltua. Tietokirjailija, diplomi-insinööri Kari Ojala kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Huono talo hyvään hintaan (WSOY), että talon teettäjä joutuu laittamaan itsensä peliin.

– Hän voi ostaa talopaketin, tarvikkeita, työpanosta ja liittymiä, mutta joutuu sovittamaan kaiken yhteen ja vastaamaan kaikesta viime kädessä itse, Ojala sanoo Taloussanomille.

Ojalan mielestä koko talonrakentamisen tapa on tavalliselle ihmiselle ylivoimainen ja kohtuuton varsinkin ensimmäistä taloaan rakennuttavalle.

– Auton ostaja joutuisi tällä mallilla tilaamaan pohjalevyn, korin, moottorin ja sisustuksen eri toimittajilta, etsimään työporukat, tekemään bensasopimukset ja vuokraamaan parkkipaikan.

Ojalan mukaan edes rakennusalan ammattilaiselta kokonaisuuden hallinta ei tahdo nykyisin onnistua, kun rakentamismääräykset ovat monimutkaistuneet ja tuotekirjo kasvanut. Samaan aikaan ammattilaisten toimenkuva on kaventunut.

Rakennusvalvonnankaan varaan ei kannata tukeutua.

– Viranomaiset eivät vastaa mistään. He eivät edes valvo, vaan tarkistavat pelkästään, että valvonta-asiakirjat on allekirjoitettu.

Kunnan tarkastajat eivät Ojalan mukaan käy rakennuspaikalla, eivätkä itsekään edes väitä valvovansa rakentamisen laatua, vaan pelkästään määräysten noudattamista.

Talopaketin hinta on vain
kolmannes kustannuksista

On tavallista, että perhe ryhtyy omakotitalohankkeeseen, kun on syntynyt pari lasta ja tarvitaan lisää tilaa. Esitteessä pakettitalo näyttää hienolta ja halvalta. Rakentaja tuijottaa hintaa ja ajattelee säästävänsä tekemällä itse. Ojala kertoo, että kustannukset arvioidaan aina liian pieniksi.

– Talopaketin hinta on vain kolmasosa kaikista kustannuksista. 100 000 euron pakettitalosta nousee 300 000 euron omakotitalo, hän sanoo.

Kaksi kolmasosaa hinnasta kuluu paketista puuttuviin materiaaleihin ja töihin, perustuksiin, putki- ja sähkötöihin, liittymismaksuihin, työmaakustannuksiin ja sisustukseen. Tonttikin maksaa ja voi olla, että siihen joudutaan tekemään maanrakennustöitä.

Kaiken tämän rakennuttaja joutuu ostamaan erikseen ja organisoimaan itse.

Ojalan mukaan talopakettia täydentävät rakennusmateriaalit ovat kalliita, eivätkä tule ajallaan. Tekijät käyvät kalliiksi ja hutiloivat, jos heitä edes löytää. Jotta työt eivät seisoisi, tavaraa saatetaan tilata millä hinnalla hyvänsä.

Koska harva rakennuttaja ehtii tai pystyy itse opiskelemaan rakentamisen taidot hankkeensa yhteydessä, hän joutuu turvautumaan konsultteihin ja suunnittelijoihin ja palkkaamaan valvojia. Ojalan mukaan tietämätöntä sumutetaan mennen tullen.

– Kaikki ovat jatkuvasti käsi ojossa.

Valmistuvissa taloissa
on puolivillaisia ratkaisuja


Ojalan mukaan rakennusfirmoissakin kauhistellaan nuorten perheiden meininkiä. Hänen mukaan tyypillisesti rakennetaan aivan liian iso talo niin kauas, että perhe tarvitsee kaksi autoa.

Viime vaiheessa perheellä on viimeistelemätön 300 neliön talo ja rahat on loppu. Tällöin on jo päätetty vaihtaa parketti laminaattiin. Kun huomataan tarjousmateriaali, joka maksaa euron neliöltä vähemmän kuin aiemmin suunniteltu, päädytäänkin siihen, vaikka väri ei edes miellytä.

– Tuolloin niistetään näkyvistä osista, joista on alun perin unelmoitu, ja otetaan koko ajan lisää lainaa. Sitten alkaa tulla eripuraa, ja kaikki menee pieleen, Ojala kuvailee.

Aika ajoin myytävänä on keskeneräisiä taloja, joiden rakennuttajilta rahat ovat totaalisen loppu tai parisuhde päättynyt. Ojalan mukaan 90 prosenttia taloista valmistuu ja niissä asutaan, vaikka monesta löytyykin puolivillaisia ratkaisuja.

– Useaan kymmeneen prosenttiin jää piileviä vikoja tai vioille alttiita kohteita. Niistä voi puhjeta esimerkiksi kosteusvaurioita.

Energiansäästö voi
altistaa homeelle

Kosteus ja home voivat olla ongelma myös taloissa, joissa on vaikkapa yritetty ehdoin tahdoin säästää energiaa.

Ojala varoittaa, että paksummat seinät, laattaperustus, tiiviys ja koettelemattomat rakenteet luovat kosteudelle ja homeelle mahdollisuuden pesiytyä.

Hänen mukaansa oman riskinsä tuovat monimutkaiset ilmanvaihto- ja maalämpöjärjestelmät.

– Uudet laitteet ovat paitsi kalliita, vaativat myös korjausta, huoltoa ja ylläpitoa, hän huomauttaa.

Pakettitalo ei
ole lopulta halvin

Kari Ojala on kirjoittanut useita rakentamista, ympäristöä, yhteiskuntasuunnittelua ja liikennettä koskevia teoksia ja on Kuntatekniikkalehden pitkäaikainen päätoimittaja. Hän on rakennuttanut ja suunnitellut pientaloja.

Ojala antoi tämän haastattelun matkalla tontille, jonne hän teettää itselleen omakotitaloa.

Ostaisitko itse talopaketin?

– En ostaisi. Voisin ostaa itse teettämieni suunnitelmien perusteella rungon vaikkapa villaeristettyyn rankaseinätaloon tai harkkotaloon. Puutaloelementit tehdään lämpimässä hallissa, mikä on aina parempi kuin kostealla työmaalla. Ei kaikkea kannata teettää, jos voi ostaa järkevinä kokonaisuuksina.

Ojalan mielestä yksilöllinen, hyvin suunniteltu talo on halvempi kuin pakettitalo. Tällöin ratkaisujen tulee hänen mukaansa olla selkeitä ja yksinkertaisia.

Ojala suosittelee koeteltuja menetelmiä ja kehottaa hylkäämään muotiratkaisut, joiden toimivuudesta ei vielä ole näyttöä. Rakennuttajalla on syytä olla näkemys siitä, mitä tahtoo ja hänen tulee pystyä välittämään ajatuksensa suunnittelijalle.

Suomeen tarvitaan
talonrakennustoimistoja


Ojalalla on bisnesidea.

– Suomeen pitäisi perustaa täyden palvelun talonrakennustoimistoja, jotka suunnittelevat ja rakennuttavat asiakkaalle talon alusta loppuun asti.

Tuleva asukas asioisi vain toimiston kanssa, maksaisi ja antaisi tarvittavat valtakirjat. Jos talossa käytettäisiin talopakettia, toimisto hoitaisi asian talotehtaan kanssa.

Tällaisia täyden palvelun talotoimittajia on Ojalan mukaan syntynyt Saksassa esimerkiksi pienten rakennusfirmojen ja insinööri- ja arkkitehtitoimistojen ympärille.

Ojala ei usko, että toimiston käyttö nostaisi talon hintaa. Sen sijaan se voisi säästää tulevan asukkaan aikaa ja hermoja tavattomasti.

– Ammattilaiset pystyvät tekemään asiat järkevästi ja paljon halvemmalla kuin harrastajapohjalta hääräävät omakotirakentajat. Hyvästä organisoinnista koituva säästö voisi hyvin riittää firman omien kulujen ja palkkojen kattamiseen, Ojala sanoo.

Taloussanomat kuuluu Sanoma-konserniin kuten WSOY:kin.

 

-----

 

Taloussanomat 16.05.2011:

Katso miten kotisi arvo tuhoutuu

Lehtikuva/Taloussanomat
Katso miten kotisi arvo tuhoutuu
Jos kodin alakertaan tai naapurustoon tulee kaljabaari tai thaihieronta, miten käy asunnon arvon? Entä mikä vaikutus on skeittirampin tai kävelykadun metelillä? Leipäjonot ja alkoholistien asuntolat eivät ole ainoita asunnon hintaan vaikuttavia tekijöitä. Taloussanomat selvitti, mikä vaikuttaa asunnon arvoon ja mikä ei.
16.5.2011 06:02
Kommentit 46

Ampumarata, vedenpuhdistamo ja kaupungin tukiasunnot laskevat alueen arvoa. Ratikkaliikenne ja urheilukentät jakavat mielipiteet. Kävelykatukin olisi kiva, mutta siellä ei saisi olla elämää – varsinkaan yöllä.

Näin sanovat ammattivälittäjät asuntokaupan häiriöistä ja häiriköistä. (Katso jutun lopusta asiantuntijoiden arviot kahdesta esimerkkikaupunginosasta.)

Helsingin Kalliossa vuosia kiinteistökauppaa tehnyt Tuomas Meriläinen puhuu ”ympäristöhygieniasta”. Siihen kuuluu paljon todellista ja kuviteltua – melusta hajuihin.

Kallion leipäjonosta virinnyt keskustelu saa Meriläisen kuitenkin tuohtumaan. Hänen mielestään Hurstin laupeudentyöstä on tehty epäoikeudenmukaisesti syntipukki asuntojen kehnoihin kauppahintoihin tietyillä kulmilla.

Katso taloustiedot

Levottomuus maksaa
jopa 700 e/m²

– Kyllä se on levottomuus yleensä, Meriläinen sanoo ja vertaa menoa Helsinginkadulla Raatteen tiehen.

Joskus porukkaa makailee portailla niin paljon, että näytölle eivät pääse välittäjä – saati asiakkaat.

– Yleinen levottomuus laskee asunnon hintaa jopa 700 euroa neliöltä, hän sanoo ja puhuu silloin sellaisista osoitteista kuin Helsinginkatu 17–19.

Sen lisäksi se, mitä tapahtuu, myös se, mitä puhutaan, vaikuttaa hintoihin.

Pelkkä spekulaatio vei
hinnasta 20 prosenttia

Meriläinen sai seurata läheltä Helsingin Töölön Ruusulankadun asuntolasta käytyä keskustelua. Hänellä oli myynnissä perikunnan asunto, kun Töölö kuohui. Myynti venyi ja venyi. 20 prosenttia oli Meriläisen mukaan hintavaikutus, ja silloin asuntolaa vasta suunniteltiin.

– Tosin oli siinä muitakin asioita, mitkä vaikuttivat, kuten vuokratontti ja talon huono peruskunto, hän muistuttaa jokaisen tapauksen erilaisuudesta.

Pari vuotta sitten hänellä oli myynnissä Helsinginkadulta – juuri levottomimmilta paikoilta 66 neliön kolmio. Ne ovat haluttaja ja hintapyyntökin oli vain 196 000 euroa. Se oli Meriläisen arvioin mukaan 20 prosenttia alakanttiin verrattuna alueen yleiseen hintatasoon, mutta myymättä jäi.

Joskus Meriläinen saa selittää kollegoilleen, miksi tekee töitä Kalliossa, eikö siitä mene uskottavuus?

– Täällä tehdään kauppaa. Ihmiset elävät täällä, Meriläinen saa selitellä.

Ensiasunnon ostajat
ovat rohkeita

Ensiasunnon ostajat ovat hänen mukaansa rohkeita, eivätkä kiinnitä huomiota samanlaisiin asioihin kuin isojen asuntojen ostajat. Toisaalta he eivät jää Kallioon koko elämäkseen.

– En koskaan kysy, miksi asunto tulee myyntiin, kun saan toimeksiannon. Välittäjä kyllä oivaltaa, mikä on syy, hän hymyilee.

Töölössä eivät
ole samat huolet

Meriläisen töölöläinen kollega Reijo Lajunen toimii aivan toisenlaisessa maailmassa. Kun hän arvioi asunnon arvoon vaikuttavia tekijöitä, hän joutuu useampaan otteeseen muistuttamaan, että kaikki riippuu niin paljon kaupunginosasta.

Esimerkiksi töölöläinen ravintolaelämä ei ole niin raisua kuin kalliolainen.

Elämän nurjan puolen ilmiöistä hän muistuttaa, että alkoholistien asuntolasta kertomatta jättäminen olisi laillinen peruste purkaa jo tehty asuntokauppa.

.

Mikä häiriö vaikuttaa hintaan?
Kalliossa Jos on samassa talossa Jos on samassa korttelissa Jos on kaupunginosassa
Alkoholistien asuntola Aivan selvä juttu. Kyllä sillä on merkitystä. Jopa -20%. Jotkut eivät piittaa, nuoret varsinkaan. On vaikutusta arvoasuntojen hintoihin.
Leipäjono Kyllä vaikuttaa, mutta vain osana muuta. Vaikuttaa varsinkin yli 50 neliöisissä asunnoissa. Ei vaikuta koko kaupunginosaan
Kaupungin tukiasunnot Saattaa häiritä kaupantekoa, mutta yleensä sitä ei tiedetä kaupantekotilanteessa. Toisaalta moni ostaja osaa kysyä, onko niitä? Voi leimata kokonaisia kortteleita, kun puhutaan että siellä on niitä Stadin asuntoja. Ongelma enemmän talokohtainen.
Alkon myymälä Selvä merkitys, vaikea myydä. On merkitystä. Vaikutus vain korttelitasolla.
Yökerho Selvä merkitys, vaikea myydä, varsinkin kun tuli uusi tupakkalaki ja ulkotupakointi. On merkitystä Ei vaikutusta.
Keskikaljabaari Selvä merkitys, vaikea myydä, varsinkin kun tuli tupakkalaki ja ulkotupakointi. Jos äänet ja tupakointi häiritsevät. Ei vaikutusta.
Pornokauppa Rauhallisia juttuja, mutta sijoittajat karttavat. Vaikuttaa mielikuvatasolla, mutta ei näy yksiöiden hinnoissa. Vähäinen merkitys.
Thaihieronta Sijoittajat karttavat, koska se voi vaikuttaa vuokratasoon. Vaikuttaa mielikuvatasolla, mutta ei näy yksiöiden hinnoissa. Vähäinen merkitys.
Ratikkakiskot Äänet ja tärinä haittaavat kauppaa. On ostajia, jotka eivät halua asuntoa varsinkaan sellaisista paikoista, joissa kiskot kaartavat. Katso edellinen vastaus. Hyvät liikenneyhteydet ovat plussaa.
Kävelykatu Jos on ravintoloita, ne karkottavat ostajat, mutta voi myös vaikuttaa positiivisesti hintaan. Katso edellinen vastaus. Plussaa kaupunginosan tasolla, koska vähentää autoliikennettä.
Skeittiramppi Tämäkin on tällainen ääniasia, jolla on vaikutusta. Tulee harvoin esille. Hyvä asia, mutta kerää epämääräisiä liikkujia. Ei vaikutusta.
Urheilukenttä, jossa myös konsertteja - Lähiasukkaat pitävät niistä meteliä, mutta muuten positiivinen vaikutus, koska avaavat maisemaa ja tulee avaraa tilaa. Positiivinen vaikutus, mutta voi laskea arvoasuntojen hintoja.
Rakennustyömaa Erittäin vaikea myydä kohdetta, jos talossa rakennetaan ullakkoasuntoja. Jopa lähitaloista voi olla vaikea myydä, vaikuttaa myyntiaikoihin. Raskas liikenne ja meteli haittaavat, mutta muuten vähäinen merkitys.
Ampuma/moottorirata - Vaikutti esimerkiksi Viikissä, mutta ei tule usein ongelmaksi. Kyllä se on häiriö, joka vaikuttaa hintaan.
Vedenpuhdistamo, josta hajuhaitta - Pelkästään jos on sellainen maine, että täällä haisee, myynnistä tulee pitkä vääntö. Yleensä saadaan myytyä vain hintaa laskemalla. Katso edellinen.
Töölössä Jos on samassa talossa Jos on samassa korttelissa Jos on kaupunginosassa
Alkoholistien asuntola Vaikea myydä. Lapsiperheet eivät halua tulla. Selvä hintavaikutus. Vaikutusalue on noin 200 metriä. Katso edellinen.
Leipäjono Varmasti saman verran kuin Kalliossa. Siellä missä on niin laskee hintaa. -
Kaupungin tukiasunnot Riippuu siitä, minkälaisia ovat vuokralaiset. Voi vaikuttaa myös lähitaloihin. Ei vaikutusta.
Alkon myymälä Lapsiperheet karttavat. Ei vaikuta korttelissa. Riippuu niin kaupunginosasta ja sen asukkaista. Ei merkitystä.
Yökerho Kyllä häiritsisi ja näkyisi hinnassa. Ei haittaisi. Ei haittaisi.
Keskikaljabaari Meillä on rauhallisia asiakkaita. Ei niin paha kuin jossain muualla. Ei Töölössä. Ei haittaa.
Pornokauppa Kyllä haittaa. Kyllä haittaa. Ei merkitystä.
Thaihieronta Kyllä haittaa. Kyllä haittaa. Ei merkitystä.
Ratikkakiskot Meteli laskee hintaa etenkin 1.,2., ja 3. kerroksessa. Riippuu metelistä. Kantakaupungissa ratikka on itsestäänselvyys, jossain muualla se on plussaa.
Kävelykatu Jos tulisi on 2-piipuinen juttu. Katso edellä. Ei tarvetta, hiljaisia katuja on jo nyt.
Skeittiramppi Ei taida mahtua meille päin, joten kysymys on teoreettinen. Metelistä voisi olla haittaa. Loistavaa, että lähellä Eläintarhassa on skeittipuisto.
Urheilukenttä, jossa myös konsertteja - Meillähän on jo Stadikat. Jos Väinämöisen kentällä olisi konsertteja, lähitalot valittaisivat varmaan. Stadionit ovat osa Töölöä.
Rakennustyömaa Ei vaikuta hintaan, jos on hyvä osoite. Ei vaikutusta. Ei haittaa.
Ampuma/moottorirata - Haittaisi, aika teoreettinen kysymys. Olisi selvä haitta.
Vedenpuhdistamo, josta hajuhaitta - Laskisi hintaa, jos sellainen olisi. Olisi selvä haitta.
Lähde: Kallion hintavaikutukset arvioi Tuomas Meriläinen ja Töölön hintavaikutukset Reijo Lajunen, kumpikin Kiinteistömaailmasta.

.

 

©2017 homeongelma - suntuubi.com