Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Mediapoimintoja 2011

 

YLE 27.12.2011:

Kouvolassa paljastuu satoja homeongelmia vuosittain

julkaistu tänään 27.12. klo 11:21, päivitetty tänään 27.12. klo 13:06
 
 

Kouvolassa homeongelmia ilmenee vuosittain noin 200:ssa kiinteistössä, joista kaksi kolmasosaa on yksityisten omistuksessa olevia omakoti-, kerros- ja rivitaloja. Ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesosen mukaan parissakymmenessä kohteessa ongelmat ovat vakavia.

Tänä vuonna kaupunki on joutunut rajoittamaan käyttöä omissa kiinteistöissään sisäilmaongelman takia vain Suursuon päiväkodissa. Päiväkoti on saatu nyt kuntoon, mutta seuraavaksi kunnostukseen menee Myllykosken päiväkoti. Sisäilmaongelmat korjattiin laajemman remontin yhteydessä myös Eskolanmäen yläasteella ja Tähteen koulussa Kuusankoskella.

Reijo Pesosen mukaan homevauriot eivät ole pelkästään 60-70 -luvuilla rakennettujen talojen ongelma.

- On myös vanhempia. Niin hyväksi kuin nämä rintamiestalot onkin mainostettu, niin eivät ne, mitä meillä tulee vireille ole mitenkään niin hirveän hyvässä kunnossa. Paljon on kohteita, jotka vaatisivat todella järeitä korjauksia. Silloin pitää harkita, kannattaako korjata vai rakentaa kokonaan uusi kiinteistö. Mutta se jää tietysti aina omistajan pohdittavaksi, Pesonen muotoilee.

Kouvolassa sisäilmaongelmia käsittelee erityinen sisäilmatyöryhmä, johon kuuluu tilaliikelaitos, ympäristöterveydenhuolto, työsuojelu ja työterveys. Jonotusaika sisäilmatarkastukseen on noin kuukauden verran.

YLE Kymenlaakso

 

-----

 

YLE 27.12.2011:

 

Taistelussa homeongelmia vastaan ei näy loppua

julkaistu tänään 27.12. klo 09:49, päivitetty tänään 27.12. klo 09:52
 
 

Rakennusten home- ja kosteusongelmat työllistävät rajusti kuntien terveystarkastajia. Esimerkiksi Seinäjoen seudulla sisäilmaongelmien vuoksi on tehty tarkastuksia tänä vuonna asuntoihin ja julkisiin kohteisiin yli 180. Keski-Pohjanmaalla tarkastuksia on tehty lähes 90 ja Vaasan seudulla yli 40.

Terveystarkastajien tekemät tarkastukset 2011

Seinäjoki-Isokyrö-Lapua 181 kpl

Töysä-Kuortane-Alavus-Ähtäri 38 kpl

Vimpeli-Soini-Alajärvi-Lappajärvi-Lehtimäki 43 kpl

Vaasa-Vähäkyrö-Laihia 42 kpl

Keski-Pohjanmaa 87 kpl

Terveystarkastajien määräämät korjaustoimenpiteet 2011

Seinäjoki-Isokyrö-Lapua 125 kpl

Töysä-Kuortane-Alavus-Ähtäri 19 kpl

Vimpeli-Soini-Alajärvi-Lappajärvi-Lehtimäki 35 kpl

Vaasa-Vähäkyrö-Laihia 27 kpl

Keski-Pohjanmaa 87 kpl

Terveystarkastajien määräämät käyttökiellot 2011

Seinäjoki-Isokyrö-Lapua 1 kpl

Vimpeli-Soini-Alajärvi-Lappajärvi-Lehtimäki 1 kpl

Keski-Pohjanmaa 2 kpl

Tarkastuksista yli kolme neljäsosaa on johtanut korjaustoimenpiteisiin. Käyttökieltoon turvaudutaan harvoin, mutta niitäkin on määrätty tänä vuonna kaksi Keski-Pohjanmaalla ja ainakin kaksi Etelä-Pohjanmaalla. Toimeksiantojen lisääntymiseen on vaikuttanut lisääntynyt tieto huonon sisäilman terveysvaikutuksista. Meneillään on myös kansallinen kampanja "Hometalkoot", jolla tietoisuutta asioista pyritään lisäämään.

Tietoisuus asioista lisääntyy

Tietoisuus sisäilmaongelmistä pamahti koko kansan tajuntaan1990-luvun puolivälissä. Homeesta muodostui pelätty peikko asuntomarkkinoille. Kohu laimeni toviksi vuosituhannen taitteessa, mutta nyt yhteydenottojen määrät ovat jälleen kasvamaan päin, kertoo erilaisia kosteusvaurioita korjaava yrittäjä Juha Rissanen EP:n rakennuskuivauksesta.

- Ei 90-luvulla vielä puhuttu mitään mikrobeista. Vähitellen tutkimustietoa tuli lisää ja samalla saatiin lisätietoa siitä, että näillä asioilla on merkittäviä terveysvaikutuksia. Kyllä tässä tieto on lisännyt tuskaa, arvelee Juha Rissanen.

Home ei ole ongelmista yleisin

Alan ammattilaisten mukaan myös asenteissa on tapahtunut selvä käänne, ongelmiin suhtaudutaan vakavasti. Tosin useinkaan säikähdyksen syynä ei ole pelätty home, vaan monesti vika on käyttäjälähtöinen.

- Tyypillisimmin syyksi paljastuu puutteellinen ilmanvaihto ja sen myötä erilaiset ilman epäpuhtaudet. Yleensä aina epäillään hometta vaikka useimmiten on joku muu kyseessä. Esimerkiksi ilmanvaihtoa ei pidetä päällä tai on teipattu venttilit kiinni, suodattimia ei vaihdeta eikä laitteita osata huoltaa, summaa Töysän toimipisteessä yli 20 vuotta terveystarkastajana toiminut Riitta Ranta-Knuuttila-Mertala.

Erilaisia sisäilmaongelmia korjaavilla yrityksillä riittää töitä, eikä niiden väheneminen ole näköpiirissä. Menneiden vuosikymmenten rakentamisen keskeiset ongelmat ovat jo ammattilaisille tuttuja, sanoo Juha Rissanen EP:n rakennuskuivauksesta. Parhaillaan työn alla on tyypillinen kohde: 80-luvulla rakennettu rivitalohuoneisto, jossa kosteustilat on uudelleen laatoitettu muovimaton päälle.

- Kyllä tämä on meille ihan jokapäiväistä työtä. Tässäkin homma on asukkaitten sairastelusta lähtenyt matkaan ja sitten kun ei heti osattu sairasteluista tehdä johtopäätöksiä oli ruvennut tulemaan hajuhaittoja. Sitten lähdettiin tonkimaan että missä vika. Nyt on tehty kosteusmittaukset ja otettu mikrobinäytteet, ehjien pintamateriaalien takaa paljastui mikrobivaurioita.

Uudet uhkat näköpiirissä

Juuri kun takavuosien rakentamisen ongelmat on opittu tunnistamaan, vaanii tulevaisuudessa tukku uusia. Moni pelkää rakennusalan kireän kilpailun kostautuvan.

- Se on selkeästi seuraava uhkakuva. Nykyään rakennetaan liian nopeasti, materiaalit ei ehdi kuivumaan. Tulee ongelmia, kosteus hajoittaa mattoja, liimoja, jne. Toinen suuri ongelma on rakennusurakoinnin pilkkominen. On vaikea löytää kokonaisvastuullista tahoa ja sitten ehkä jää jotain olennaista tekemättäkin, sanoo terveystarkastaja Riitta Ranta-Knuuttila-Mertala.

YLE Pohjanmaa / Birgitta Vuorela

 

-----

 

YLE 20.12.2011:

Homeoikeudenkäynnissä haetaan vakuutusyhtiön kantaa

julkaistu eilen 19.12. klo 17:36, päivitetty eilen 19.12. klo 17:40
 
 

Maanantaina alkaneessa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan homeoikeudenkäynnissä koettiin yllätyskäänne. Asian valmistelevassa istunnossa osapuolet päättivät hakea ratkaisua vielä vakuutusyhtiöltä. Mikäli vakuutusyhtiö myöntää kanteen nostaneille työntekijöille tapaturmaeläkkeen, varsinainen oikeudenkäynti peruuntuu.

Keskussairaalan neljä työntekijää on hakenut korvauksia väitetyistä homeongelmista johtuvista työkyvyn menettämisistä. Valmistelevassa istunnossa haettiin sopua myös viimeiseen saakka. Osapuolet pääsivätkin yhteisymmärrykseen vakuutusyhtiön kannan hakemisesta.

Uuden lääketieteellisen näytön perusteella työntekijöille pyritään saamaan tapaturmaeläke. Viimeisimpänä lisänäyttönä juttuun odotettiin pitkään Valviran lausuntoa. Myönteinen eläkepäätös tarkoittaisi jutun raukeamista.

Mikäli vakuutusyhtiö tyrmää tapaturmaeläkkeen, tarkoittanee se käytännössä jutun pääkäsittelyn aloittamista 9. päivä helmikuuta.

Vakuutusyhtiöltä odotetaan vastausta 13. tammikuuta mennessä.

Mikäli asia etenee varsinaiseen käräjäistuntoon saakka, on se iso ponnistus pienelle tuomioistuimelle. Kirjallista materiaalia ja todistelua on laatikkokaupalla, tuhansia sivuja. Mahdollisten henkilötodistajien määräkin on noussut 75 ihmiseen.

Käräjiä istutaan kolmen tuomarin kokoonpanolla eli juttu työllistää puolet Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomareista kuukauden ajaksi.

Oikeuden olisi ratkaistava onko sairaala huolehtinut riittävästi työturvallisuudesta, osapuolet olivat eri mieltä valmistelevan istunnon aluksi jopa siitä, kummalla osapuolella on asiassa näyttövelvollisuus.

YLE Keski-Pohjanmaa

-----

 

Uusi Suomi 08.12.2011:

800 000 suomalaisen ongelma: ”Tämä on elämän ja kuoleman kysymys”

800 000 suomalaisen ongelma: ”Tämä on elämän ja kuoleman kysymys”

Julkaistu: 11:31
Päivitetty: 11:35
Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
Kuva
Arvioiden mukaan 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Arkistokuva.
Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
Arvioiden mukaan 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Arkistokuva.

Ainoastaan rakennusten kunnollinen korjaus ja kunnossapito voi ratkaista Suomen ison homeongelman, sanoo hometutkija Aino Nevalainen tuoreimmassa Tesso-lehdessä.

Viranomaiset ovat arvioineet, että jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille.

Vanhojen rakennusten korjaustietämys on Suomessa luvattoman heikko ja korjausrakentamisen koulutus on hajallaan. Tähän epäkohtaan on nyt tartuttu: suunnitelmat koulutuksen yhtenäistämisestä on tehty, enää rahoitus puuttuu, Tesso kirjoittaa.

- Tämä on homeongelman kannalta elämän ja kuoleman kysymys. Homealtistuneet potilaat on toki hoidettava, mutta myös rakennukset kunnostettava. Sairastuneet eivät voi yleensä palata koteihinsa tai työpaikoilleen ellei niiden kosteus- ja homevaurioita korjata ensin, Nevalainen sanoo.

Nevalainen on myös huolissaan homepakolaisista. Homepakolaisuus viittaa Nevalaisen mielestä uuteen ilmiöön: jotkut ihmiset herkistyvät niin voimakkaasti kosteudelle ja homeelle, ettei lääketiede tunnista sellaista sairautta.

- Yhteiskunnan kuuluisi auttaa heitä, koska he ovat sairastuneet ilman omaa syytään, hän sanoo.

Myös eläinlääketieteen tohtori Eeva-Liisa Hintikka korosti rakentamiskulttuurin ongelmia homevaurioiden yhteydessä aiemmin tänä syksynä.

 
Uusi Suomi
Uusi Suomi

 

-----

Tesso 02.12.2011:

Kunnon korjaus pitää homevauriot loitolla

Homevaurioista ei tule loppua eikä niiden altistamia ihmisiä voida parantaa ennen kuin talot rakennetaan ja korjataan niin hyvin, ettei kosteus tai home rasita niiden rakenteita.

Teksti MIRJA KARLSSON

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pitkäaikainen kosteus- ja homevauriotutkija Aino Nevalainen kaivaa pöydältään Suomen Terveydenhoitolehden kopion vuodelta 1890. Siinä erään pohjoiskarjalaisen kunnan lääkäri Joh. Collan kirjoittaa, kuinka kunnan omistamaan postikonttorin kellariin tulvii vettä ja postinhoitajattaret ovat sairastuneet horkkaan eli vilutautiin.

- Tämä osoittaa, etteivät kosteus- ja homevauriot ole uusi asia. Meillä on vain näille ongelmille nykyään paremmat nimet, hän naurahtaa.

Aino Nevalaisen hometutkijan ura alkoi yliopistolla biologisten aerosolien tutkinnasta.

- Totesin, ettei sisäilman biologisia hiukkasia tutki meillä kukaan. Ne tuntuivat minusta heti omilta.

Ruotsista kantautui samoihin aikoihin viestejä sikäläisten rakennusten homeongelmista. Kun Suomen terveystarkastajilta kyseltiin, löytyykö meiltä hometaloja, avautuikin sellainen Pandoran lipas, että se vei Nevalaisen vuosikymmeniksi kosteus- ja homevauriotutkimukseen.

- Homeongelmaan ei ole löytynyt lopullista ratkaisua, mutta hometapauksia pystytään ratkomaan entistä enemmän, kun tietoa on tullut lisää, hän sanoo.

Koulut ovat esimerkki siitä, miten homevaurioita on kaikista kohujutuista huolimatta vähemmän kuin ennen. Vielä yli 10 vuotta sitten noin 40 prosenttia kouluista kärsi homeongelmista, nyt noin neljännes.

Korjauskoulutus yhtenäiseksi

Kosteus- ja homevauriot ovat niin yleisiä, että ainakin vähäisiä havaintoja löytyy useimmista rakennuksista. Ratkaisevaa on, milloin vauriot muuttuvat terveydelle haitallisiksi ongelmiksi. Vaurioille ei ole myöskään mitta-asteikkoa eikä sitä Aino Nevalaisen mukaan kannata kehittää asioiden monimutkaisuuden vuoksi.

- Home ja kosteus ovat terveysriskejä. Mitkään asteikot eivät johda ongelman ratkaisuun, vaan siihen johtaa ainoastaan rakennusten kunnollinen korjaus ja hyvä kunnossapito.

Vanhojen rakennusten korjaustietämys on Suomessa luvattoman heikko. Korjausrakentamiseen kyllä koulutetaan, mutta koulutus on hajallaan ja tutkintoja monenlaisia.

Nyt kosteus- ja hometalkoot on tarttumassa tähän epäkohtaan. Suunnitelmat koulutuksen yhtenäistämisestä on tehty, kun vain saataisiin valtiolta rahaa toteuttaa ne.

- Tämä on homeongelman kannalta elämän ja kuoleman kysymys. Homealtistuneet potilaat on toki hoidettava, mutta myös rakennukset kunnostettava. Sairastuneet eivät voi yleensä palata koteihinsa tai työpaikoilleen ellei niiden kosteus- ja homevaurioita korjata ensin, Nevalainen toteaa.

Kosteus- ja homevauriot eivät ole suinkaan suomalaisten riesa, vaan niitä esiintyy niin kuumissa kuin kylmissä maissa. Nevalainen kertoo tutkijakollegastaan kuumassa ja kuivassa Nevadan osavaltiossa Yhdysvalloissa, jossa sataa vuoden aikana hyvin niukasti. Sielläkin tarvitaan hometutkimusta, koska rakennuksissa on juokseva vesi ja ihmiset, jotka tuottavat kosteutta.

Sakot liiasta nopeudesta

Tutkijoita pitäisi Aino Nevalaisen mielestä kuunnella enemmän uusien rakennusmääräysten laadinnassa. Hän viittaa Tampereen tekniseen yliopistoon, jonka rakennusfysiikan asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet liian nopeasti tiukentuvat energiamääräykset. Alkuun pitäisi rakentaa koetaloja, joissa ratkaisujen toimivuutta tarkkailtaisiin muun muassa kosteuden ja sisäilman laadun kannalta.

- Energian tiukennustavoitteiden tulisi kulkea käsi kädessä sisäilman laadun parantamiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Myös järkevät toteutusaikataulut auttaisivat asiaa, hän arvioi.

Kun nykyisin rakentajat saavat sakkoja viivästyksistään, Nevalainen kääntäisi asian toisin päin esimerkiksi koulurakennuksissa. Hometutkijana hän kuivattaisi koulujen alapohjia riittävän kauan, jotta ne ehtisivät kuivua, ja sakottaisi pikemminkin liian nopeasta aikataulusta.

Homepakolaiset huolettavat Nevalaista.

- Haluaisin vakuuttaa heille, että teemme koko ajan työtä, että näihin vaikeisiin ongelmiin löydettäisiin ratkaisu.

Homepakolaisuus viittaa hänestä uuteen ilmiöön, jossa jotkut ihmiset herkistyvät niin voimakkaasti kosteudelle ja homeelle, ettei lääketiede tunnista sellaista sairautta.

- Yhteiskunnan kuuluisi auttaa heitä, koska he ovat sairastuneet ilman omaa syytään.

Kosteus- ja homevaurioista on kerätty paljon tietoa isoilla väestötutkimuksilla. Kaikkein vaikeimmat tapaukset eivät kuitenkaan nouse esiin näistä tutkimuksista, vaan ne on selvitettävä erikseen.

- Meidän homeryhmämme ei yksin pysty selvittämään kaikkia näitä ongelmia, vaan tutkimuksissa tarvitaan yhteistyötä muun muassa kliinisestä lääketieteestä.

Tulosta |

Julkaistu 2.12.2011, Päivitetty 2.12.2011

 

-----

 

Uusi Suomi 17.11.2011:

600 000 suomalaisen ongelma: selvitys alkaa

600 000 suomalaisen ongelma: selvitys alkaa

Julkaistu: 5:40

Työterveyslaitoksen tutkimusryhmä on valittu selvittämään rakennusten kosteus- ja homevaurioiden syitä, laajuutta ja vaikutuksia Suomessa.

Professori Kari Reijulan johtama tutkijaryhmä, johon kuuluu useita eri tieteenalojen asiantuntijoita, voitti eduskunnan tarkastusvaliokunnan tarjouskilpailun.

Arviolta jopa 600 000–800 000 suomalaista voi altistua päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Ongelmien syitä ja vaikutuksia arvioiva tutkimus valmistuu elokuun 2012 loppuun mennessä ja toimii yhtenä pohjana tarkastusvaliokunnan työlle. Tämän jälkeen valiokunta jatkaa omaa selvitystään asiantuntijoita kuulemalla.

Viime vuosina esitettyjen karkeiden arvioiden mukaan huonon sisäilman taloudelliset kokonaiskustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa. Kosteus- ja homeongelmien on arvioitu aiheuttavan vuosittain terveydenhuoltojärjestelmällemme yli 200 miljoonan euron kustannukset.

Erilaisten arvioiden mukaan kosteus- ja homevauriot ovat yleisiä kaikissa rakennustyypeissä käyttötarkoituksesta ja omistuspohjasta riippumatta. Esimerkiksi erilaisissa julkisissa rakennuksissa, kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kouluissa ja päiväkodeissa, kosteus- ja homevauriot näyttävät olevan yleisiä.

– Tarkastelun kohteena on koko Suomen rakennuskanta, kertoo valiokunta nyt alkavasta tutkimuksesta.

 
Uusi Suomi
Uusi Suomi
 

-----

 

Taloussanomat 30.10.2011:

Home uhkaa jo uusiakin taloja – tässä syy

lehtikuva/Kuvankäsittely Taloussanomat
Home uhkaa jo uusiakin taloja – tässä syy
Uusia taloja uhkaavat isot kosteus- ja homeongelmat. Syynä ovat uudet rakennusmääräykset, jotka tekevät taloista entistä tiiviimpiä – pullotaloja. Samalla niistä tulee alttiimpia rakennusvirheille. Tulevina vuosina luvassa voi olla uusien talojen korjaussuma, arvioi asiantuntija.
30.10.2011 06:01
Kommentit 127

Ensi vuoden heinäkuusta lähtien rakennuslupa heltiää vain taloille, jotka kuluttavat viidenneksen tänä vuonna rakennettavia asumuksia vähemmän energiaa. Vaatimukset ovat kiristyneet nopeasti, sillä säännöksiä kiristettiin edellisen kerran viime vuonna. Tuolloin energiamääräyksiä kiristettiin kolmanneksella. 

Asiantuntijoiden mukaan rakentamisen laatu ei välttämättä ole uusien määräysten edellyttämällä tasolla.

– Uudet energiamääräykset tarkoittavat entistä tiiviimpiä pullotaloja. Kun sen yhdistää huonoon rakentamisen laatuun, niin voi olla että kymmenen vuoden kuluttua kova kosteus- ja homeongelma on isompi kysymys kuin se, että miten tätä energiatasetta hoidetaan, kertoi Rakennustarkastusyhdistys RTY:n puheenjohtaja Pekka Virkamäki Taloussanomissa perjantaina

Lisää villoja,
lisää kosteutta?

Energiankulutuksen vähentäminen edellyttää lisää lämmöneristystä. Entistä paksummat eristeet taas voivat lisätä kosteus- ja homevaurioiden riskiä talon ulko-osien jäähtyessä.

Jos rakenne ei ole ilmatiivis, homemyrkyt voivat kulkeutua sisätilaan esimerkiksi alapohjasta. Lisäksi muun muassa läpiviennit pitää tehdä entistä huolellisemmin, jotta vesihöyry tai vuodot eivät pääse eristeisiin muhimaan. Uusissa taloissa pienetkin rakennusvirheet voivat aiheuttaa entistä suurempaa vahinkoa.

– Kyllä se on meillä iso huoli. Vähänkin huolimattomassa rakentamistavassa tulee pitkän ajan ongelmia, jos näihin asioihin ei kiinnitetä erityistä huomiota.  Riskinä ovat katastrofaaliset piiloon jäävät kosteus- ja homevauriot yläpohjissa tai seinärakenteissa,  sanoo riskipäällikkö Helinä Kallio Tapiolasta.

Vakuutusyhtiöiden lasku
rakennusvirheistä kasvaa

Vakuutusyhtiöiden mukaan rakennusvirheistä johtuvat vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina.

– Vuotovahingoissa esimerkiksi on tullut esiin tällainen yllättävä seikka, että rakennusvirheitä esiintyy yhä enemmän aivan uusissa kohteissa. Oletimme, että tämä olisi ollut lähinnä 70-luvulla rakennettujen talojen ongelma, mutta aivan uusissakin taloissa noin joka kymmenes vuotovahinko johtuu rakennusvirheestä, kertoo vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitosta.

Pekurisen mukaan uusien rakennusmääräysten ongelmana on myös tiedon ja tutkimuksen puute. Lämpöeristyksen lisääminen edellyttää muutoksia myös paloturvallisuusratkaisuissa.

– Esimerkiksi kevythormit on testattu 20 sentin lämpöeristeellä välipohjassa. Nyt energiamääräykset vaativat 50–60 senttiä, ja hormi kuumenee tällöin paljon enemmän kuin polttokokeessa. Tämän takia esimerkiksi saunojen kevythormit ovat jo aiheuttaneet lukuisia tulipaloja, Pekurinen sanoo.

"Kaikkea ei
voi ennakoida"

Moni rakennusalan asiantuntija olisi toivonut, että ensi vuoden energiamääräyksiä olisi lykätty, kunnes uusista suunnittelu- ja rakentamisratkaisuista olisi kertynyt enemmän kokemusta. 

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Kaikkea ei voi ennakoida. Sitten vasta rakentamisen ja siitä saadun palautteen kautta tulevat esiin ongelmat, joita kukaan ei ole välttämättä osannut ennakoidakaan. Tämä rakentaminen ei kuitenkaan ole aivan täydellistä. Rakenteiden ja ratkaisujen pitäisi olla sellaisia, että ne sietävät pieniä virheitäkin, ettei heti tule katastrofia home- ja kosteusongelmien takia, Kallio arvioi.

Rakennusteollisuuden kannalta tilanne on vaikea. Ala odottaa ympäristöministeriöstä edelleen viimeisiä määräyksiä ja ohjeita, vaikka uudet säännökset ovat astumassa voimaan jo ensi vuoden heinäkuussa. Lisäksi tutkimus- ja tuotekehittely toimivien ja kestävien energiansäästökeinojen kehittämiseksi on vielä kesken.

– On tärkeää, että on saatu riittävästi tietoa, että virheitä ei tehdä vain tietämättömyyttään, sanoo Rakennusteollisuuden johtaja Antti Koponen.

Onko riskinä, että kiireen ja uusien määräyksien myötä tuleville vuosille rakennetaan korjaussuma?

– Kyllä. Se on mahdollista, jos nyt ei osata tehdä oikeita asioita sekä ministeriössä, tutkimuslaitoksissa, että teollisuudessa, Koponen sanoo.

 

-----

 

YLE 26.10.2011:

Vähänkyrön kunnanhallitukselle kovat ukaasit homekouluasiassa

julkaistu tänään klo 07:14, päivitetty tänään klo 08:03
Tervajoen koulu.

Luokat ovat olleet tällä viikolla lähes tyhjillään Tervajoen koululla.

Kuva: Jarkko Heikkinen / YLE

 

Tervajoen ja Köpingin koulujen oppilaat Vähässäkyrössä jatkavat homekoululakkoa ainakin tämän viikon loppuun. Kunnan sisäilmatyöryhmä ja koululaisten vanhemmat kokoontuivat tiistai-iltana keskustelemaan tilanteesta, mutta selkeitä ratkaisuja ei vielä löytynyt.

Kokouksessa selvisi, että parakkitiloja on saatavissa jonkin verran aikaisintaan joululoman jälkeen, ja kaikille riittävät parakkitilat vasta aikaisintaan huhtikuussa. Asioita saatiin eteenpäin, mutta ratkaisuja kunnalla ei vielä ollut antaa, joten koululakkoa jatketaan loppuviikko, kertoo Tervajoen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Merja Rimpeläinen.

Erilaisista väliaikaistiloista keskusteltiin ja niitä mietittiin kovasti, mutta ratkaisua niihinkään ei saatu.

Maanantaina takaisin kouluun

Ensi maanantaina lapset palaavat kouluun, mutta vanhempainyhdistys vaatii maanantain kunnanhallituksen kokoukselta selviä päätöksiä.

- Nyt vaaditaan nopeita ratkaisuja. Parakkiongelma on ratkaistava heti maanantaina. Myös väliaikaissijoitus pitää ratkaista maanantai-iltana ja meille vanhemmille on tultava heti tieto asiasta, Rimpeläinen luettelee.

YLE Pohjanmaa

 

 

YLE 10.10.2011:

Synnytyssalit käyttökieltoon Jyväskylässä

julkaistu tänään klo 16:58, päivitetty tänään klo 17:06
Keski-Suomen keskussairaalan synnytyssalien ovia.

Keski-Suomen keskussairaalan synnytyssalit on asetettu käyttökieltoon toukokuusta alkaen.

Kuva: YLE Keski-Suomi

 

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tiloja koskevaa käyttökieltoa on supistettu. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt asettaa ensi vuoden aikana käyttökieltoon keskussairaalan synnytyssalit ja Kinkomaan sairaalan osaston 27. Aikaisemmin käyttökielto uhkasi jopa kuutta yksikköä.

Kinkomaalla käyttökielto tulee voimaan tammikuun 9. päivä. Keskussairaalan synnytyssalit puolestaan menevät käyttökieltoon toukokuussa. Käyttökielto on voimassa niin kauan, kunnes lainvastainen olotila eli sisäilmaongelmat on korjattu tai poistettu. Käyttökiellon tehosteeksi aluehallintovirasto on asettanut molemmille osastoille 20 000 euron uhkasakon.

Käyttökieltouhan alla oli alunperin kuusi yksikköä. Nyt käyttökieltoon laitettujen osastojen lisäksi kielto uhkasi vastasyntyneiden teho-osastoa, sekä osastoja 5, 20 ja 22. Vastasyntyneiden teho-osastolle on jo etsitty korvaavat tilat eikä muilta osastoilta löytynyt niin merkittävää altistusta, että käyttökiellolle olisi ollut perusteita.

- Työterveyslaitoksen mukaan muilla osastoilla ei ollut niin merkittävää altistusta. Seuraamme kuitenkin tilannetta osastoilla, jotka tulevat käyttökieltoon ja myös muita osastoja, jotka ovat luupin alla, sanoo lakimies Jouni Kallioluoma AVI:n työsuojelun vastuualueelta.

Kallioluoman mukaan tilanne synnytyssaleissa ja Kinkomaan osastolla 27 on niin selkeä, ettei vaihtoehtoja jäänyt. Työterveyslaitoksen mukaan oleskelu suljettavilla osastoilla aiheuttaa merkittävää altistumista sisäilmasairauksille.

- Siellä on löydökset niin selvät, että haitallista altistumista voidaan pitää todennäköisenä ja riski sairastua on siis silloin korkea, kertoo Kallioluoma.

YLE Keski-Suomi

-----

 

YLE 04.10.2011:

Sisäilmaongelmia yhä useammin korjatuissa tiloissa

julkaistu tänään klo 09:23, päivitetty tänään klo 09:35

 

Kuva: YLE

 

Huono sisäilma on edelleen suuri riesa Uudenmaan työpaikoilla. Työterveyslaitos tekee alueella vuosittain yli 250 sisäilmaselvitystä ja mittaukset ovat suurin yksittäinen kenttäkäynnin syy.

Suurin osa mittauskohteista on toimistoja, mutta joukossa on myös kouluja, päiväkoteja sekä sairaala- ja terveyskeskustiloja.

Ongelmien taustalla on edelleen useimmiten kosteusvaurio, mutta vaikeuksia on myös korjatuissa tiloissa, kertoo professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta.

- On surullista sisäilmatutkijan ja lääkärin näkökulmasta, että ensin me patistamme laittamaan tiloja kuntoon ja sitten niissä on ongelmia. Liian usein tänä päivänä meidän tutkimuksemme kohdistuvat korjauksien jälkeisiin ongelmiin. Ei siis ole osattu korjata oikein ja tulos on pahimmilaan jopa huonompi kuin ennen korjausta.

Yleisimpiä virheitä ovat Reijulan mukaan puutteet korvausilman saannissa.

- Joudutaan tilanteeseen, jossa sisätilojen alipaineen takia korvausilma tulee rakenteista, mikä ei tietenkään ole toivottavaa.

Myös materiaalivalinnat voivat olla vääriä tai työ tehdään liian nopeasti.

- Liian kiireellä touhuaminen korjauksessa samoin kuin uudisrakentamisessakin voi olla kohtalokasta. Märälle pohjalle asetettu liima tai pinnoite voi aiheuttaa hajuhaittaa ja oireilua, kun kemialliset yhdisteet ovat elimistölle haitallisia, Reijula kuvailee.

YLE Helsinki

 

-----

 

Uusi Suomi 21.09.2011:

Riski koskee jopa 800 000 suomalaista – Eduskunta selvittää

Riski koskee jopa 800 000 suomalaista – Eduskunta selvittää

Julkaistu: 10:26
Kuuntele juttu
 

Eduskunnan tarkastusvaliokunta selvittää kosteus- ja homevaurioiden tilannetta. Eduskunnan mukaan jopa 600 000–800 000 suomalaista kohtaa päivittäin terveysriskin, kun he altistuvat kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa.

Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Erityisesti rakennusten kosteus- ja homevauriot heikentävät sisäilman laatua. Eduskunnan tarkastusvaliokunta tilaa aiheeseen liittyvän tutkimuksen, jonka tehtävänä on tuottaa ajankohtaista tietoa ongelmien syistä, laajuudesta sekä vaikutuksista.

Karkeiden arvioiden mukaan huonon sisäilman taloudelliset kokonaiskustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa. Kosteus- ja homeongelmien on arvioitu aiheuttavan vuosittain terveydenhuoltojärjestelmällemme yli 200 miljoonan euron kustannukset, valiokunta kertoo.

Tarkastusvaliokunnan tutkimuksessa tuotetaan uutta ajankohtaista tietoa aiheesta ja tarkastelun kohteena on koko Suomen rakennuskanta.Tutkimus valmistuu elokuun 2012 loppuun mennessä.

 
Uusi Suomi
Uusi Suomi
 
-----
 

YLE 19.09.2011:

 

Kosteusvauriot ajavat homepakolaisiksi telttaan ja parvekkeelle

julkaistu tänään klo 12:16, päivitetty tänään klo 14:04
Kerrostalo, jonka parvekkeella ja seinällä näkyy veden kosteusjälkiä. Parvekkeen ulkopinnasta on myös pudonnut pieniä paloja pois.

Jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille työpaikalla, koulussa, päiväkodissa tai kotona.

Kuva: Vesa Sundqvist / YLE

 

Asuntojen homevauriot ajavat pahimmin sairastuneet ihmisiä yöksi parvekkeille ja telttoihin. Julkisten rakennusten homeongelmat työntävät sairastuneita syrjään työelämästä ja taloudellisiin vaikeuksiin. Helsingissä Homepakolaiset-yhdistys vaatii kaupungilta siirrettäviä hirsimökkejä hätämajoitustiloiksi.

Pitkä altistuminen kosteusvauriomyrkyille aiheuttaa osalle ihmisistä niin pahoja sairausoireita, että oleskelu ja yöpyminen homeisissa tiloissa on mahdotonta. Homepakolaiset-yhdistyksen puheenjohtaja Katja Pulkkinen on joutunut kokonaan pakenemaan asunnostaan.

- Aluksi koetin nukkua sisällä ikkunat auki. Jopa pakkasella.

Nyt tilanne on kärjistynyt niin pahaksi, että hän nukkuu Helsingin Rastilan leirintäalueella teltassa. Syksyllä kuitenkin tavarat kastuvat ja vaatteet kostuvat teltassa.

- Nyt sairastun ja herkistyn luonnonhomeille, kertoo Katja Pulkkinen.

Homeelle herkistyneestä "työpaikkakyvytön"

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Klaara Lähteenaro majoittuu parvekkeellaan. Hän on hakenut sosiaalitoimiston vammaispalveluista rahoitusta asunnon muutostöihin.

- Hain tuuletusikkunaa, muovimattojen poistoa, ilmanpuhdistinta. Olivat sitä mieltä, että kysymys ei ole pysyvästä vaikeasta vammasta, ja päätös oli kielteinen. Joudun nukkumaan parvekkeella.

Lähteenaro on luokanopettaja, mutta työssäkäyminen on nykyään mahdotonta.

- Olen ihan työkykyinen, mutta olen työpaikkakyvytön. Helsingin kaupungilla ei ole osoittaa sellaista koulua työpaikaksi, jossa homeelle pahasti altistunut ei alkasi oireilla.

Syrjäytymistä ja taloudellisia ongelmia

Jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille työpaikalla, koulussa, päiväkodissa tai kotona. Pelkästään homeongelmien aiheuttamien ammattitautien kustannukset ovat 17 miljoonaa euroa vuodessa.

Homepakolaiset-yhdistys kertoo, että homeille pahimmin altistuneet syrjäytyvät normaalielämästä: he eivät voi käydä esimerkiksi kirjastoissa tai uimahalleissa. Moni on joutunut hävittämään kaikki tavaransa kosteusvauriomikrobien saastutettua koko omaisuuden.

Homepakolaiset-yhdistyksen puheenjohtaja Katja Pulkkinen kertoo altistuneensa lähes koko ikänsä.

- Olen ollut 11 vuotta homekoulussa ja homeisessa yliopistossa ja hometyöpaikalla. Homeasunto oli sitten piste i:n päälle. Elimistön kyllästyspiste kai ylittyi, hän pohdiskelee.

Märkäbetonirakentaminen pilaa uudenkin talon

Ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen ympäristöministeriöstä sanoo, että vanhojen rakennusten homevalvonta on oikeastaan mahdotonta.

- Meillä ei ole minkäänlaista organisaatiota tässä maassa, joka voisi valvoa vanhojen rakennusten toimivuutta.

Uudisrakentamisessa taas suurin ongelma on niin sanottu märkäbetonirakentaminen. Märkää betonia rakennuksissa ei malteta kuivattaa ennen pinnoitusta. Näin muun muassa muovien, lateksien ja lakan kuivaessa tapahtuu kemiallisia reaktioita.

- Kun aineet vielä sekoittuvat ja kosteuden vaikutuksesta muuntuvat, kukaan ei oikein tiedä, mitä sieltä irtoaa sisäilmaan.

Siirrettäviä hirsimökkejä ensiavuksi

Helsingissä vaikuttava Homepakolaiset-yhdistys on nyt tehnyt kaksi kuntalaisaloitetta, jossa parvekkeille ja ulos pakotetut ihmiset saisivat edes jossain ensiapua.

Homepakolaiset vaatii, että koulujen pihapiireihin rakennettaisiin väistötilat. Rakennukset tehtäisiin hirrestä ja luonnonmukaisista materiaaleista. Ne olisivat tarkoitettu sekä oppilaille että työntekijöille.

Toisessa kansalaisaloitteessa vaaditaan kaupunkiin pieniä pyörillä liikkuvia rossipohjaisia hirsimökkejä, joissa voisi nukkua, kun tilanne on pahimmillaan.

Homepakolaiset-yhdistyksen puheenjohtaja Katja Pulkkinen sanoo, että homeongelmaisten jättäminen yksin on rikos.

- Tässä on kyseessä lain rikkominen. Olemme tuoneet sen päättäjien tietoon. Kun ihminen jätetään heitteille ja vaille apua, se on vastoin perustus- ja sosiaalihuoltolakia.

YLE Uutiset

 

-----

YLE 07.09.2011:

Isokylän koulun rakenteissa sädesientä

julkaistu tänään klo 07:43, päivitetty tänään klo 10:13
Penaali ja kyniä pulpetin lokerossa

 

Kuva: YLE

 

Kokkolan Isokylän koulun kiinteistöstä on löytynyt sädesientä. Henkilökunnalle pidetyssä tiedotustilaisuudessa on kerrottu, että rakenteissa pitoisuudet ovat jopa niin suuria, että kiinteistön sulkemista kokonaan voitaisiin harkita.

Oppilaiden vanhemmille asiasta ei ole tiedotettu. Isokylän koulun rakenteita on tutkittu kesän aikana. Opetuskäytössä olleet rivitalokiinteistöt on jo aiemmin poistettu käytöstä.

Isokylän koulun suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja Kari Urpilainen on yllättynyt henkilökunnalle kerrotusta tiedosta. Hänellä ei ole sellaista tietoa, jonka mukaan koululla tehdyissä tutkimuksissa olisi löytynyt jotain dramaattista. Kokkolan kaupungin sisäilmatyöryhmässä esitellään perjantaina ulkopuolisen toimijan tekemä tutkimus Isokylän koulun tilanteesta. Jos jotain huolestuttavaa uutta tietoa tulisi, reagoidaan tilanteeseen Urpilaisen mukaan nopeasti.

Oppilaiden vanhemmat ovat kiirehtineet nopeasti kasvavan asuntoalueen koulun peruskorjausta.

Isokylän koulun peruskorjaushanke nousi maakunnallisen liiton listauksessa maakunnan kouluhankkeiden valtionapulistan kiireellisyysjärjestyksen kärkikolmikkoon. Valtionapua hankkeeseen odotetaan vuoden kuluttua. Koulukiinteistön yhteyteen suunnitellaan myös Isokylä-Kuusimäen alueen neuvolaa.

YLE Keski-Pohjanmaa

 

-----

 

 

Satakunnan Kansa 26.08.2011:

Oppilaat altistuivat sienimikrobeille kuukausia Luvialla

Kuva: Heikki Westergård
Laura OjanenLähetä palautetta toimittajalle
Luvian vanha kirjasto on käyttökiellossa. Kesällä lattian alta löytyi perunakellari, jossa kasvaa lattiasieni.
 
 

 

Luvian Kirkonkylän koulun opetustilana toimineesta vanhasta kirjastosta on vihdoin löytynyt lattiasieni. Kunnaninsinööri Sami Nummi kertoo, että sienikasvusto on saastuttanut puolet rakennuksesta.

Kirjastotilan ilmamittauksessa todettiin jo viime syksynä sädesieni. Loppuvuodesta tehdyissä uusissa mittauksissa mikrobipitoisuuksien raja-arvot eivät kuitenkaan ylittyneet, ja opetusta jatkettiin tiloissa viime kevääseen.

Oppilaat ja opettajat ovat oirehtineet viime lukuvuonna, ja yksi kirjastossa työskennelleistä opettajista on sairauslomalla.

Kirjastoasiassa on kesän sienilöydöksen jälkeen eletty Luvialla epätietoisuudessa.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Marjukka Palin on huolissaan siitä, ettei oppilailla ole tarpeeksi luokkatiloja, koska kirjastossa ei voida olla. Kuvataidetunteja järjestetään esimerkiksi ulkona.

– Koulua on käyty jo kolme viikkoa, mutta tilanne on yhä ratkaisematta. Kunta on käynyt keskusteluja ohi pöytäkirjojen, eikä sivistyslautakunta ole voinut antaa tietoa vanhemmille, Palin kertoo.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Weckman myöntää, että tiedottamisessa on ollut aukkoja.

– Tilanteen eläminen on vähentänyt tiedotushaluja.

Kunta on luvannut ratkaista koululaisten tilaongelman huomenna perjantaina.

 

-----

 

YLE 10.08.2011:

 

Sairaaloissa muhii edelleen homepommi

julkaistu tänään klo 20:22, päivitetty tänään klo 20:29
 

Sairaaloiden kosteus- ja homeongelmat eivät ole helpottaneet viime vuosina. Ympäristöministeriön mukaan korjattavaa ja korjausvelkaa on edelleen yhtä paljon kuin vuonna 2005.

- Homevaurioita oli vuonna 2005 noin 15 prosenttia sairaaloiden pohjapinta-alasta ja korjausvelkaa oli noin 370 miljoonaa euroa. Tilanne ei ole ainakaan parantunut, toteaa ministeriön hometalkoo-ohjelmaa vetävä Juhani Pirinen.

Kunnat käyttävät homekorjauksiin vuosittain 35 - 50 miljoonaa euroa. Pirisen mukaan pelkästään sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjä pitäisi korjata vuosittain yli 100 miljoonalla.

- Kuntien julkisten kiinteistöjen korjausvelka oli yhteensä noin viisi miljardia euroa vuonna 2005.

Enemmän asenneongelma

Pirinen arvostelee kovin sanoin kuntapäättäjiä. Hometta ei edelleenkään oteta riittävän vakavasti.

- Tämä on edelleen asenneongelma, eikä ihmisten oireita oteta vakavasti.

Pirinen on huolissaan korjausrakentamisen laadusta. Kunnat ovat korjanneet homekiinteistönsä vasta pakon edessä viimeiset 15 vuotta.

- Monet korjaukset epäonnistuvat. Esimerkiksi Keski-Suomessa korjauksiin on jo käytetty miljoonia.

Tällä hetkellä valtiolla ja kunnilla ei ole kattavia suunnitelmia korjausrakentamisesta. Vanhasen toinen hallitus päätti keväällä 2010, että STM:n, OPM:n ja kuntien on laadittava yhteinen suunnitelma homeongelmien korjaamiseksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.

- Suunnitelmat valmistuvat viimeistään ensi vuonna, mutta se on sitten ihan toinen juttu, toteutuvatko ne.

Potilaat vai lapset etusijalle?

Pirinen kannustaa laittamaan homekiinteistöt kerralla kuntoon. Päiväkotien ja sairaaloiden korjaamista on vaikea asettaa tärkeysjärjestykseen.

- Potilaat ja vanhukset altistuvat homeelle ympärivuorokauden, mutta toisaalta lasten altistuminen voi maksaa yhteiskunnalle enemmän pitkällä aikavälillä.

Hometalkoo-ohjelma pyrkii vähentämään muun muassa homevaurioiden terveysongelmia. Ohjelma on käynnissä vuoteen 2015.

YLE Uutiset / Petri Manssila

 

-----

 

YLE 05.08.2011:

 

Homealtistus on hankala sairaus

julkaistu tänään klo 17:24, päivitetty tänään klo 17:45

Rakennusten kosteusvauriot vaarantavat yhä useamman terveyden, ja koituvat kalliiksi myös yhteiskunnalle. Asiantuntijat esimerkiksi arvioivat, että peräti seitsemän kymmenestä pientalosta on korjattu vuosien saatossa sairaiksi.

Kokkolassa järjestetyssä Terveet talot -seminaarissa puhunut Katja Minkkinen kärsi vuositolkulla selittämättömistä päänsäryistä ja halvausoireista, jatkuvasta väsymyksestä ja voimattomuudesta sekä useista oudoista tulehduksista eri puolilla kehoa. Lääkärit eivät löytäneet sairauksiin selkeää syytä, joten moni piti nuorta äitiä vain pahasti masentuneena.

- Alkuun sitä epäili jopa itse, sillä oireet viittaavat masennukseen. Mutta masentunut ei olisi jaksanut taistella asian puolesta, ja yhtenä kauniina päivänä eräs lääkäri totesi, ettei 23 hengityselintulehdusta kahden vuoden sisään ole enää ihan normaalia.

Kosteus- ja homevauriot tulevatkin terveydenhuollon kustannuksina törkeän kalliiksi yhteiskunnalle. Asiantuntijat ovat laskeneet, että ne maksavat jo enemmän, kuin kaikkien rakennusten lämmitys yhteensä. Suomen rakennuskanta on sairastunut pikkuhiljaa vuosikymmenien saatossa.

Paluu pari piirua taaksepäin

Yhtenä syynä pidetään siirtymistä käsityövaltaisesta rakentamisesta teolliseen rakentamiseen. Niin suurta muutosta rakentamisen historiassa ei ole tapahtunut, sanoo arkkitehti ja ”talotohtori” Panu Kaila.

- Samalla luonnonmateriaaleista siirryttiin teollisuustuotteisiin. Tuli betonielementtitalo, lastulevy, mineraalivilla, muovihöyrysulku ja muovimaalit, kaikki tämä rynnisti päälle, eikä ajateltu sitä, että ne ovat epäterveellisiä.

Ympäristöministeriö selvittelee parhaillaan, mitä sairaalle rakennuskannalle voitaisiin tehdä, muun muassa olisiko kenties parempi palata kokonaan perinteisiin rakennusmenetelmiin ja luonnonmateriaaleihin. Sairastunut ihminen puolestaan miettii päivittäin, mitä harrastaa tai mistä kaupasta ruoan ja vaatteet voi kotiin kantaa, toteaa Katja Minkkinen.

- Tässä vaiheessa on vain pakko keskittyä siihen, mitä pystyy tekemään, kuin niihin asioihin, joita ei pysty tekemään. Oireet on yleensä aika välittömiä, kyllä sen jo ovelta haistaa, ettei johonkin tilaan kannata mennä.

YLE Keski-Pohjanmaa

-----

 

Taloussanomat 24.07.2011:

 

Idyllikodeissa asuu sairasta väkeä

Nina Dodd
Idyllikodeissa asuu sairasta väkeä
Pittoreski rintamamiestalo omenapuiden keskellä on monen unelma. Todellisuudessa nämä idylliset talot eivät sovi enää asumiseen. Ne eivät kestä nykyajan elämäntapaa, vaan muuttuvat terveydelle vaarallisiksi kosteusloukuiksi. Rintamamiestaloissa asuukin sairasta väkeä. Lue miksi mummolan haju on vaaran merkki.
24.7.2011 06:03
Kommentit 77

Rintamamiestalot edustavat muovieristämisen ja tehorakentamisen aikana monille sitä oikeaa ja tervettä talotyyppiä. Monia rintamamiestaloja vaivaa kuitenkin useampi rakenteellinen tyyppivika, jonka korjaaminen käy kalliiksi.

Rintamamiestalojen kunto- ja sisäilmaongelmista kärsivät nuoret perheet ovat nykyään suurin Hengitysliiton korjausneuvontaa työllistävä asiakasryhmä. He ottavat korjausneuvojiin yhteyttä siinä vaiheessa, kun ryhdytään miettimään, johtuvatko terveysongelmat talosta.

– Omistajien mielestä talon todellinen kunto on paljon heikompi kuin mitä ihmisten yleinen käsitys asiasta on, sanoo Hengitysliiton Oulun alueen korjausneuvoja Tommi Riippa.

Kukaan ei ihmettele, jos 70-luvun talosta löytyy vikaa, mutta rintamamiestaloista sanotaan, että eihän niissä mitään voi olla – nehän ovat niin terveitä! Tätä kiiltokuvaa pitäisi vähän himmentää, korjattavaa on niissä paljon.

Vaikka Hengitysliiton korjausneuvojat törmäävätkin yleensä juuri ongelmatapauksiin, Riipan mukaan taloja vaivaavat ongelmat ovat ylipäänsä ”hirmu yleisiä”. Usein taloja myös myydään ”peruskorjattuina", mutta kyse on kuitenkin pintaremontista eikä rakenteellisia vikoja tai vaurioita ole korjattu. Monen rintamamiestalon ongelmat tunnistaa jo hajutestillä.

Usein sanotaan, että ainahan vanha talo haisee. Terve vanha talo ei haise millekään. Kyllä tällainen maakellarin tai ”mummolan tuoksu” kertoo aina mikrobiongelmasta ja lievempi tunkkainen haju ainakin sisäilmaongelmasta, Riippa sanoo.

Märkä elämäntapa
sairastuttaa talon

Asiantuntijat varoittavat myös, että nykypäivän elämäntapa voi jopa tuhota vanhan talon, koska niissä elettiin ennen vanhaan aivan toisenlaista elämää.

– Kuvitellaan että vanhaan hyvään aikaan rakennettu toimii hyvin myös nykyaikana, mutta kun nykypäivänä ei eletä enää kuten vanhaan hyvään aikaan – se on se ongelma oikeastaan, tutkimuslaitos VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen pohtii.

Rintamamiestaloissa elettiin kantovedellä ja pyykättiin ja peseydyttiin ulkorakennuksessa. Ilma vaihtui keskelle taloa sijoitetusta lämpimästä hormista. Nykypäivänä suomalainen lotraa vettä suihkuissa, saunassa, pesu- ja tiskikoneissa keskimäärin 160 litraa päivässä.

VTT:n eläkkeellä oleva tutkija Pekka Leppänen on huolissaan sekä vanhojen että suunnitteilla olevien ”uusien rintamamiestalojen” eli K3-talojen ilmanvaihdosta.

Leppäsen mielestä perinteinen painovoimainen ilmanvaihto ei riitä rintamamiestaloissa eikä sitä pitäisi käyttää ainakaan ainoana järjestelmänä uusissa talotyypeissä – nykyiset "märät elämäntavat huomioon ottaen". Talo voi alkaa kastua ja homehtua.

Painovoimainen ilmanvaihto syntyy lämpötilaerosta tai tuulesta johtuvasta paine-erosta. Mitä kylmempi ulkona, sitä voimakkaampi ilmanvaihto. Kesähelteellä ilmanvaihto voi jopa kääntyä ulkoa sisälle.

– Mitä pienempi talo, sitä arempi talo on kaikenlaiselle kosteudelle.

Mikrobeja löytyi kaikista
tarkistetuista taloista


Kosteus- ja homevaurioissa on nykytietämyksen mukaan useammin kyse rakenteellisista ongelmista kuin ilmanvaihdosta. Hengitysliiton korjausneuvojan Tapani Moilasen mukaan rintamamiestaloissa niitä riittääkin: monia rakenneratkaisuja, jotka ovat kosteusfysikaalisesti ongelmallisia.

Etelä-Saimaa-lehden mielipidesivuilla keskustelua käynyt Moilanen kirjoittaa, että viimeisen parikymmen vuoden aikana vuosittain 40—50 tarkastetusta rintamamiestalosta kaikilla asukkailla oli terveysoireita, jotka voivat olla mikrobien aiheuttamia. Moilasen mukaan talot vaativat mittavia taloudellisia kustannuksia, jotta ne säilyisivät käytössä.

Myös Tampereella toimivan korjausneuvojan Jussi Karjalaisen mukaan rintamamiestaloissa "tietyt paikat tiedetään erittäin riski- ja vaurioalttiiksi”. Niitä ovat Moilasen ja Karjalaisen mukaan esimerkiksi kellaritilat, vinot katto-osuudet ja erityisesti ulkoeristys, joka sulkee kosteuden välierityksen väärälle eli sisäpuolelle.
 
– On näitä emävirheitä, kun ei ole ymmärretty, että talon pitäisi harventua ulospäin. Missä kohtaa ja miksi se rakennustietämys on jossain vaiheessa katkennut, se on hyvä kysymys. Näyttää olevan myös ihan alueellisia eroja, eli joissain paikoissa on haluttu vaan rakentaa mahdollisimman tiiviiksi.

Pieni repeämä
– iso vaurio

VTT:n entisen tutkijan Leppäsen mukaan vanhojen talojen eristyksissä voi piillä sisäilman kosteusongelman moninkertaistava riski.

– Ei tarvita kuin metrin pituinen millin halkeama höyrysulussa. Siitä menee uskomaton määrä sisäilman kosteutta poistoilman mukana rakenteisiin. Yhden talven aikana, jolloin siis perinteinen ilmanvaihto on tehokkainta, arviolta 30 litraa. 

– Talvipakkasella perinteinen ilmanvaihto voi ehkä riittää kierrättämään ilman, mutta ei koko vuotta. Koneellisella ilmanvaihdolla saadaan poistoilman lämmöstä jopa 70–80 prosenttia talteen, mutta myös kosteus ulos talosta, eli se on tärkeä tekijä, jotta talo pysyy asumiskelpoisena. Lisäksi välillä ikkunat auki ja tuuletusta. 

Rintamamiestalo on
vaativa muutoskohde


Rintamamiestalot on yleisimmin eristetty kutteripurulla. Sillä on luonnonmateriaalina hyvä kosteudensiirtokyky, mutta sitä ei nykyään pidetä riittävänä eristeenä. Rintamamiestalojen omistajia kehotetaan nykypäivänä lisäeristämiseen ja ikkunoiden vaihtoon. Lisäerityksen tarpeesta ei olla kaikkialla samaa mieltä.

Hyvin hengittävässä talossa painovoimainen ilmanvaihto voi toisten arvioiden mukaan riittää, mutta siinäkin tarvitaan perusparannusta eli esimerkiksi lisää putkia tai vanhojen avaamista.

Eristys voidaan tehdä sisä- tai ulkopuolelle, ja useilla erilaisilla materiaalivaihtoehdoilla. Jos lisäeritystä ei tehdä kunnolla, kosteus- ja homevauriot ovat riskinä. Jos talo on kunnolla lisäeristetty, se vaatii yleisen näkemyksen mukaan koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton.

Karjalaisen mukaan nuoret perheet kysyvät rintamamiestaloja paljon. Talojen remontoimiseen palaa paljon rahaa. Rintamamiestalot ovat kaikkiaan tulossa perusparannusikään. Niitä on Suomessa 150 000. 

Kun talo remontoidaan täysin nykyvaatimuksia vastaavaksi ja terveeksi, laitetaan kellaritilat kuntoon, asennetaan sinne patolevyt ja tehdään salaojitukset, siihen menee helposti 100 000 euroa.

Lisätietoa: Jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas, Jussi Karjalainen ja Tommi Riippa, 2010.

 

-----

 

Iltalehti 04.07.2011:

10 VINKKIÄ: Näin tunnistat homekodin

Maanantai 4.7.2011 klo 08.07

Rakennusterveyden asiantuntijan mukaan vanhan talon ostaminen on suurta arpapeliä.

HOMETUTKIMUS Rakennusterveysasiantuntija Timo Alasaari tutkii rintamamiestalon rakenteita. Hän pitää rintamamiestaloa erityisen riskialttiina kohteena.
HOMETUTKIMUS Rakennusterveysasiantuntija Timo Alasaari tutkii rintamamiestalon rakenteita. Hän pitää rintamamiestaloa erityisen riskialttiina kohteena.

OTA KANTAA

Onko asunnossasi ollut homevaurio?
O
Kyllä Ei
49% 51%
Ääniä 230

KESKUSTELE

Onko asunnossasi ollut kosteus- tai homevaurio?

Rakennusterveys-asiantuntija Timo Alasaari varoittaa luottamasta asuntojen kuntotarkastuksiin.

- Vanhan talon ostaminen on äärimmäisen suurta arpapeliä, koska niistä puuttuu usein vesieristys. Vaikka eristys olisikin, se on saatettu tehdä huonosti. Riskit yllätyksille ovat suuret, jos rakenteita ei avata. Riski kasvaa, mitä vanhemmasta talosta on kyse.

Iltalehti kokosi yhteen asiantuntijan neuvot homekodin tunnistamiseksi.

Ennen kaupantekoa:

1. Jos olet ostamassa vanhaa taloa, ole erityisen varovainen. Ennen ostopäätöstä tutki asunto asiantuntijan kanssa pintakosteusmittarilla. Tutkimuksen lähtöhinta on noin 400 euroa. Hinta ei sisällä näytteitä. Tutkimus sisältää usein kosteusmittauksen ja sisäilman paine-eromittauksen. Tällä selvitetään, onko talon sisällä yli- vai alipainetta. Homevaurioissa ilmanvaihdolla on aina oma roolinsa.

2. Jos selvityksessä ei havaita merkkejä kosteudesta, selvitä rakennuspiirustuksista, miten talo on rakennettu. Sekään ei tosin aina auta, sillä todellisuudessa talo voi olla rakennettu aivan eri tavalla kuin mitä piirroksista selviää.

3. Jos haluat täyden varmuuden, talon rakenteita täytyy avata. Varaudu tällöin noin sadan euron tuntitaksaan. Yleensä talosta joudutaan kaivamaan alasokkeli näkyviin. Homevauriot alkavat harvoin talon yläkerrasta.

4. Suurin riski kosteusvaurioihin on talon märkätiloissa. Jos seiniin ei ole tehty asianmukaisesti vesieristyksiä, riski homeen muhimiselle on suuri.

5. Rintamamiestalon kellari on syytä tutkia erityisen tarkasti. Jos kellariin on asennettu paneeliseinät, kosteus tiivistyy helposti paneelien väleihin. Myös kattovuodot ovat yleisiä rintamamiestaloissa.

Homevaurion havaitsemisen jälkeen:

6. Homevaurion tutkiminen kestää tavallisesti kahdesta kolmeen viikkoa. Ota yhteys paikalliseen sisäilma-asiantuntijaan. Asiantuntijoita löytyy esimerkiksi internetistä.

7. Jos hometta löytyy paljon, suojaa homehtuneet rakenteet, jotta itiöt eivät pääse leviämään huoneilmassa muualle taloon. Alipaineella voidaan rajata sisäilman liikkumista niin, ettei saastuneista tiloista pääse ilmaa muualle.

8. Myyjän vastuu realisoituu todennäköisimmin uusissa kohteissa. Vanhoissa taloissa hometta on voinut olla pidempään, eikä myyjä ole välttämättä ollut tietoinen asiasta. Tällöin myyjää voi olla vaikea saada vastuuseen asiasta. Ostajalla voi olla vaikeuksia näyttää toteen, kuka vahingon on saanut aikaan, jos talossa ei ole selvää rakennevirhettä.

Rakennevirhekään ei takaa korvausvastuuta, jos myyjä on eri henkilö kuin talon rakentaja. Yleinen rakennusvirhe on esimerkiksi alapohjan sokkelista puuttuva bitumihuopa.

9. Kaikki homelajikkeet eivät aiheuta hajua, jolloin niitä on vaikea huomata.

10. Korjaus tulee usein kalliiksi. Aina korjaus ei kannata. Tilanne on aina arvioitava tapauskohtaisesti.

PAULI REINIKAINEN

Ota Iltalehti nyt seurantaasi myös Facebookissa. Klikkaa tästä!

Kerro kaverille Lisää Facebook-sivustolle Lisää Twitter-sivustolle Lisää Delicious-sivustolle Lisää MySpace-sivustolle

 

-----

YLE 23.06.2011:

Onttolan homeongelmainen päiväkoti puretaan

julkaistu tänään klo 16:21, päivitetty tänään klo 16:32
 

Kontiolahti sulkee Onttolan homeongelmaisen päiväkodin. Terveystarkastajat ovat ilmoittaneet kunnalle, että päiväkodille ja neuvolalle on etsittävä korvaavat tilat viimeistään elokuussa. Muussa tapauksessa tilat laitetaan käyttökieltoon.

Kunta on tilannut väliaikaistiloiksi Cramolta niin sanotun viipalepäiväkodin. Tiloja ei kuitenkaan saada käyttöön ennen kuin lokakuun alussa. Tämän vuoksi Onttolassa on tehty sisäilmaa parantavia ensitoimia, jotta tilat voivat olla käytössä syksyyn saakka.

Onttolan päiväkoti aiotaan purkaa ja uusien tilojen suunnittelu alkaa välittömästi. Kontiolahden perusturvalautakunta käsittelee asiaa juhannuksen jälkeen.

YLE Pohjois-Karjala

 

-----

 

 

YLE 14.06.2011:

 

Sadat eteläkarjalaisasunnot kaipaavat radonkorjausta

julkaistu tänään klo 07:02, päivitetty tänään klo 07:20
Lempukan asuntoalue

 

Kuva: YLE Etelä-Karjala

 

Säteilyturvakeskuksen mittausten mukaan radonarvot ylittävät enimmäisrajan lähes joka viidennessä eteläkarjalaiskodissa. Radonsäteily on merkittävä keuhkosyövän aiheuttaja.

Radon

– Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu. Sitä ei pysty mitenkään aistimaan.

– Talon alla oleva maaperä on tärkein sisäilman radonin lähde. Radonia syntyy uraanin hajotessa maankamarassa ja kiviaineksessa.

– Radioaktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq), joka tarkoittaa yhden atomin hajoamista sekunnissa.

– Noin puolet suomalaisten saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista.

– Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 120 becquereliä kuutiometrissä. Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa.

– Asuntojen, työpaikkojen ja porakaivovesien radonpitoisuudet ovat Suomessa maailman suurimpia.

Pahin tilanne on Taipalsaarella, missä noin 40 prosentissa mittatuista asunnoista suositeltu radonarvo, 400 becquereliä, ylittyy.

Säteilyturvakeskuksen tutkija Heikki Reisbacka pitää radonkorjausten tekemistä asuntoihin erittäin tärkeänä.

- Pitkäaikainen oleskelu korkeissa radonpitoisuuksisa lisää keuhkosyövän riskiä merkittävästi. Meidän mielestä kaikissa asunnoissa, joissa on yli 400 becquereliä, pitäisi ehdottomasti korjata.

Radon aiheuttaa 300 keuhkosyöpätapausta vuosittain

Reisbackan mukaan keuhkosyövän riski kaksinkertaistuu jos asunnon radonarvot ovat 600-700 becquereliä.

- Suurin riski on tupakoitsijoilla. Eli jos poltat askin päivässä, sinulla on 10 prosentin keuhkosyöpäriski. Jos sinulla on 700 becquereliä ja poltat askin päivässä sinulla on jo 20 prosentin keuhkosyöpäriski, Reisbacka kertoo.

Suomessa noin 2000 ihmistä sairastuu keuhkosyöpään vuosittain. Radon on osallisena noin 300 tapauksessa.

Kodin suojaa kohtuulliseen hintaan

Radon on usein ongelma hiekkaharjuilla. Harjualueella voidaan kodin viereen kaivaa "radonkaivo", josta imetään koneellisesti ilmaa hiekan läpi. Näin pyritään muodostamaan alipainekenttä talon ympärille. Toinen vaihtoehto on rakentaa sorasalaoja talon alle, josta ilmaa imetään.

- Näillä päästään parhaimmillaan noin 70-90 prosentin alenemaan, eli kustannukset ovat kohtuulliset ja tulokset ovat hyviä, Heikki Reisbacka kertoo.

Tiivistämällä voi myös parantaa tilannetta hieman, mutta se on selkeästi heikompi vaihtoehto.

Säteilyturvakeskus järjestää tiistaina radonkorjauskoulutustilaisuuden Lappeenrannassa. Tilaisuus on kaikille avoin.

YLE Etelä-Karjala

 

-----

 

Ilta-Sanomat 01.06.2011:

 

Hometaloriita: Janne Katajalle hirvittävä lasku!

Julkaistu: 01.06.2011 13:47, päivitetty: 01.06.2011 15:46

Juontaja Janne Kataja ja hänen puolisonsa hävisivät käräjäoikeudessa satojen tuhansien eurojen riitajutun, jossa oli kysymys heidän ostamastaan hometalosta.

Katajat ostivat tammikuussa 2008 noin sata vuotta vanhan talon Riihimäeltä 200 000 euron kauppahintaan. Kun he kaksi vuotta myöhemmin olivat myymässä taloa seuraavalle ostajalle, talossa paljastui vakava homeongelma.

Katajat nostivat tämän jälkeen talon heille alun perin myynyttä naista vastaan kanteen, jossa he vaativat kaupan purkua ja kauppahinnan palauttamista.

Hyvinkään käräjäoikeuden mukaan Katajat olivat kuitenkin itse laiminlyöneet tarkastusvelvollisuutensa. Homevaurioihin viitanneet seikat, kuten vuotojälki yläkerran aulassa, olivat käyneet ilmi jo kuntotarkastuksessa, joka tehtiin yhdessä myyjän kanssa talokaupan yhteydessä.

Kuntotarkastaja suositti lisäselvityksiä, mutta Katajat eivät näitä tehneet ennen kuin itse kaksi vuotta myöhemmin ryhtyivät myymään taloa eteenpäin. Käräjäoikeuden mukaan on selvää, että homeongelmat olisivat paljastuneet, jos Katajat olisivat toimineet kuntotarkastajan suositusten mukaisesti.

”Kun Katajat eivät ole ryhtyneet tällaisiin toimenpiteisiin, eikä (myyjän) ole näytettty tai edes väitetty menetelleen asiassa kunnianvastaisesti ja arvottomasti taikka törkeän huolimattomasti, Katajat ovat ajan kulumisen huomioon ottaen menettäneet oikeutensa enää vedota (myyjää) vastaan virheenä sellaisiin seikkoihin, jotka olisi havaittu kuntotarkastuksen perusteella aiheellisissa lisätutkimuksissa,” käräjäoikeus toteaa.

Katajille tuomio tarkoittaa valtavia taloudellisia tappioita. 200 000 eurolla ostettu kiinteistö on asiantuntijan arvion mukaan enää noin 60 000 euron arvoinen ja talo vaatisi niin isoja korvauksia, että parempi olisi purkaa se ja rakentaa kokonaan uusi talo.

Lisäksi Katajat joutuvat maksamaan erilaisia selvityskuluja sekä omia ja vastapuolensa oikeudenkäyntikuluja yli 64 000 euroa.

 

Rami Mäkinen

 

-----

 

 

YLE 29.05.2011:

Lappeenrannan Alakylän koulussa lisäongelmia

julkaistu pe klo 16:53
Koulun tavarat puhdistetaan ennen muuttolaatikoihin pakkaamista.

Koulun tavarat puhdistetaan ennen muuttolaatikoihin pakkaamista.

Kuva: YLE Etelä-Karjala

 

Sisäilmaselvityksessä havaittiin kosteusvaurioita myös koulun sisääntuloaulan, aluekeittiön, ruokailutilan, liikuntasalin sekä teknisen työn tilojen rakenteissa. Havaitut kosteusvauriot vaikuttavat koulun tilojen sisäilmaan ja oireilu on odotettavaa. Myös pysyvän sairauden muodostuminen on mahdollista.

Lappeenrannan Alakylän koulurakennuksesta on löytynyt lisää kosteusvaurioita. Sisäilmaselvityksessä havaittiin kosteusvaurioita myös koulun sisääntuloaulan, aluekeittiön, ruokailutilan, liikuntasalin sekä teknisen työn tilojen rakenteissa.

Homekasvustoa ei havaittu, mutta ongelmia esiintyy rakennusten alapohjassa, ulkoseinissä, yläpohjassa sekä ilmanvaihdossa. Kaikki kyseiset tilat ovat vielä käytössä. Muilta osin koulurakennus ei enää ole käytössä ja opetustoiminta on siirretty pihalla oleviin parakkeihin.

Selvityksen mukaan havaitut kosteusvauriot vaikuttavat koulun tilojen sisäilmaan ja oireilu on odotettavaa. Myös pysyvän sairauden muodostuminen on mahdollista. Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi tulisi selvityksen mukaan aloittaa nopeasti. Terveysoireista pyydetään ottamaan yhteyttä kouluterveydenhoidon esimies Timo Suholaan.

Tekninen lautakunta saa sisäilmaselvityksen käsiteltäväkseen 15. kesäkuuta.

YLE Etelä-Karjala

 

-----

 

HS 04.05.2011:

 

Kosteusvauriot heikentävät etenkin naisten keuhkoja

4.5.2011 8:12 | Kommentit

 

Kodin kosteusvauriot saattavat heikentää etenkin naisten keuhkojen toimintaa, tuore tutkimus vihjaa.

 

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kosteusvauriot ja kosteusvauriomikrobit voivat aiheuttaa muun muassa hengitystieinfektioita, nuhaa, kurkkuoireita, käheyttä ja hengenahdistusta.

 

Tutkimuksessa 6 400 aikuisen keuhkot tutkittiin vuosina 1990–1995 ja yhdeksän vuotta myöhemmin. Aineisto kerättiin osana laajaa yli 20 maata kattavaa terveystutkimusta.

 

 

Analyysissa paljastui, että kosteudesta kärsivissä kodeissa asuvien naisten keuhkotoiminta heikkeni tutkimuksen aikana ja heikkeneminen oli sitä suurempaa mitä pahempi kosteusongelma oli. Myös makuuhuoneen kosteusvauriot liittyivät keuhkojen heikentymiseen. Yhteydet todettiin senkin jälkeen, kun analyysista jätettiin astmaa sairastavat.

 

Osallistujista puolet kertoi asuvansa kodissa, jossa oli kosteutta tai kosteusvaurioita ja melkein yhtä usean kodissa oli hometta tutkimuksen alussa tai lopussa.

 

Tutkimus julkaistiin Thorax-lehdessä.

 

 

 

-----

 

YLE Keski-Suomi 05.03.2011:

Home temmeltää teepannussakin - katso kuvat

julkaistu pe klo 17:40, päivitetty pe klo 17:49
 

Siivoa jälkesi! Äitisi ei ole täällä töissä! Pesethän käyttämäsi astiat! Monen työpaikan keittiössä seinille tai jääkaapin oveen ripustetut toiveet ja käskyt kaikuvat kuuroille korville. Jos ja kun keittiön pelisäännöt puuttuvat, saattaa vaikkapa teepannusta löytyä homeyllätys.

Jyväskylän kaupungin johtava terveystarkastaja Virpi Rossi kertoo, että homepilkkuja voi ilmestyä vanhentuneen ruuan kylkeen jo viikossakin. Tyypillinen home, joka elintarvikkeissa alkaa kasvaa on Penicillium.

- Ruokiin vo tulla monenlaisia homeita. Riippuu ravintoaineista, lämpötiloista ja kosteudesta, mikä siinä lähtee kasvamaan. Home tarvitsee sopivan lämpötilan ja kasvualustan, kuvailee Rossi.

Rossin mukaan ruokiin ilmestyneen homeen haitallisuus terveydelle riippuu paljon homeen lajista.

- Jos ruuassa on selvästi näkyvää hometta, niin itse en sellaista käyttäisi. Homeet itsessään eivät välttämättä ole myrkyllisiä, mutta niiden tuottamissa aineenvaihduntatuotteissa saattaa olla homemyrkkyjä eli mykotoksiineja.

Pesu ja pelisäännöt auttavat

Mikäli työpaikan jääkaapista on tullut vanhentuneiden ruokien majatalo ja sen myötä homeiden temmellyskenttä, suosittelee terveystarkastaja kunnon siivousta.

- Pilaantuneet ruuat pitää poistaa ja sitten puhtaalla pyyhkeellä ja asianpesuaineella käydä jääkaappi läpi. Jos home on kovasti pinttynyt kiinni, niin sitten kannattaa käyttää ehkä järeämpiäkin aineita. Homepilkulliselle tee- tai kahvipannulle riittää ihan tavallinen pesu astianpesukoneessa, koneen loppuhuuhtelu on yleensä riittävän kuuma.

Terveystarkastajallekin on tuttua, että työpaikkojen keittiöiden järjestyksenpito ja siivous on usein "ei kenenkään hommaa". Siisteys säilyy, mikäli kaikki noudattavat samoja sääntöjä.

- Jokainen huolehtii omista ruuistaan, eikä jätä jääkaappiin pitkäksi aikaa lojumaan tuotteita. Kyllä meidänkin työpaikan keittiöstä tosin joskus löytyy jotakin, mitä sitten heitetään biojätteisiin, toteaa Rossi.

YLE Keski-Suomi

 

.

 

Taloussanomat 17.02.2011:

Pilaako tämä myrkkypommi kotisi?

  • Pilaako tämä myrkkypommi kotisi?
    Home ei ole ainoa kodin sisäilman ja terveyden pilaajia. Itse asiassa moni homeremontti voi olla turha, koska huomattavasti useammin syy selittämättömiin oireisiin löytyy lattiasta ja 2-etyyliheksanolista. Tämä hajuton ja vielä vähän tunnettu yhdiste kerääntyy elimistöön ja aiheuttaa homeoireiden tapaisia ylähengitystieoireita. Eivätkä edes uudet talot ole turvassa siltä. Lue, mistä ongelma johtuu.
    17.2.2011 06:01
    Kommentit 108

    Koteja ja julkisia tiloja koskeva homekeskustelu on viime vuosina vellonut värikkäänä juupas, eipäs -väittelynä, jossa on äärimmillään päädytty pohtimaan jopa sitä,  kenen pää on pipi.

    Nyt kun itiösodassa vallitsee jonkinlainen aselepo, mönkii lattianraosta kiistakapulaksi uusi sisäilmamyrkky: 2-etyyliheksanoli.

    Tutkimusyritys Ositumin laboratorion toimialajohtaja Merja Mikkosen mukaan 2-etyyliheksanoli on itse asiassa huomattavasti hometta yleisempi sisäilmaongelmien aiheuttaja.

    – Julkisissa rakennuksissa peräti kolmessa tapauksessa neljästä syy ongelmiin löytyy homeen sijaan 2-etyyliheksanolista, hän sanoo.

    Yritystietopalvelu

    2-etyyliheksanoli on kaasumuotoinen ja rasvaliukoinen yhdiste, joka Mikkosen mukaan hiljalleen kerääntyy sisäilmasta ihmisen elimistöön.

    – Kun yhdisteen pitoisuus elimistössä nousee, lisääntyvät myös oireet. Näistä tyypillisimpiä ovat erilaiset ylähengitystieoireet – aivan kuten homeongelmissakin.

    Tutkijat ovat
    erimielisiä

    Tutkijat myöntävät, että korkeina pitoisuuksina 2-etyyliheksanoli on haitallista terveydelle. Tästä huolimatta yhdisteelle ei ole asetettu kiinteitä raja-arvoja.

    – Käytännön kokemuksella olemme päätyneet tiettyihin arvoihin. Yleensä kehotamme toimenpiteisiin, jos sisäilman 2-etyyliheksanolipitoisuus ylittää 15 µg/m3, sanoo ympäristötarkastaja Kaisa Hiltunen Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksesta.

    – Ongelmia alkaa yleensä esiintyä siinä vaiheessa, kun yhdisteen pitoisuus alkaa olla yli 15 µg/m3. Erinäisistä tekijöistä, kuten ilmanvaihdosta, riippuen 2-etyyliheksanolin normaaliarvo sisäilmassa on tavallisesti tasolla alle 10 µg/m3, sanoo VTT:n erikoistutkija Helena Järnström.

    Ositumin Merja Mikkosen mukaan uusin tieto osoittaa, että pienetkin 2-etyyliheksanolipitoisuudet voivat aiheuttaa ihmisille ongelmia.

    – Olemme havainneet, että oireiden syntyyn riittää, kun 2-etyyliheksanolia esiintyy sisäilmassa. 2-etyyliheksanoli ei kuulu normaaliin sisäilmaan.

    Mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen tyrmää ajatuksen, että matala pitoisuus 2-etyyliheksanolia yksinään vaurioittaisi keskivertoihmisen terveyttä.

    – Koska aineelle ei löydy HTP-arvoa sosiaali- ja terveysministeriön HTP-taulukosta, pitää ensin selvittää, mikä pitoisuus olisi ihmiselle haitallinen ja sen jälkeen verrata asunnosta tai työpaikalta löydettyjä pitoisuuksia tähän arvoon.

    Salkinoja-Salonen huomauttaa kemikaalien aiheuttamien terveyshaittojen riippuvan aina kolmesta seikasta: kemikaalin ominaismyrkyllisyydestä, altistavasta kemikaalin pitoisuudesta ja altistumisen kestosta.

    – Jos altistus on jatkuvaa ja pitkäaikaista, kuten esimerkiksi asunnossa on, jo pieni pitoisuus voi haitata terveyttä. Tällöin kokonaisannos nimittäin muodostuu suureksi, varsinkin lapsilla.

    – Jos taas altistus on lyhytaikaista, esimerkiksi muutamia minuutteja tai tunteja, on haittojen todennäköisyyskin pieni, ellei aineen pitoisuus ole korkea.

    Syntysyy on
    syytä selvittää

    Salkinoja-Salosen mielestä on tärkeää ymmärtää, mistä 2-etyyliheksamoli on peräisin.

    – Sehän ei ole aine, jota rakentamisessa tai kodin tehtävissä, kuten siivouksessa, käytetään tai tarvitaan. Sitä ei siis pitäisi olla ilmassa lainkaan! Koska sitä kuitenkin löytyy, se tulee jostakin.

    Yksi syy 2-etyyliheksanolin ilmenemiseen voi Salkinoja-Salosen mukaan olla kiinteistössä oleva kosteusvaurio ja DEHP:tä (dietyyli-heksyyli-ftalaatti) sisältävä sisustusmateriaali, kuten PVC-lattialaatta.

    – Kun DEHP:tä sisältävä PVC laitetaan kosteaan paikkaan, esimerkiksi märän betonin päälle, siihen kasvaa mikrobistoa, joka hajottaa DEHP:n ftaalihapoksi ja 2-etyyliheksanoliksi, Salkinoja-Salonen selittää.

    – Näistä 2-etyyliheksanoli on haihtuva aine, ja sitä sitten löytyy  tämän mikrobitoiminnan seurauksena ilmasta.

    Mirja Salkinoja-Sallinen huomauttaa, että tällaisessa tapauksessa samassa rakennuksessa on varmasti myös mikrobien tuottamia haitta-aineita eli toksiineja. Tällöin kyse on kosteusvauriorakennuksesta ja sen aiheuttamasta seka-altistumisesta.

    Hänen mielestään DEHP-pitoisia muoveja ei pitäisi käyttää lainkaan sisustusmateriaaleina, koska DEHP on ftalaateista myrkyllisin.

    – Rakennuttajien ja asunnon omistajien kannattaa vaatia todistus siitä, että DEHP:tä sisältäviä vinyylejä ei ole sisätiloissa. Niistä tulee aina ongelmia, ennemmin tai myöhemmin, Salkinoja-Sallinen neuvoo.

    – Toinen ikävä, mutta valitettavasti realistinen, vaihtoehto 2-etyyliheksanolin ilmenemiselle on, että rakentamisessa käytetyt pinnoitteet, liimat tai tasoitteet sisältävät 2-etyyliheksanolia ja sitä sisältäviä ftalaattijätteitä.

    Näin ei tietenkään pitäisi olla, sillä DEHP-jäte on toimitettava ongelmajätteiden käsittelyyn.

    – Harmailla markkinoilla voi liikkua liimoja ynnä muita, joihin on ”piilotettu” ongelmajätettä. Tätä ei kukaan Suomessa taida valvoa. Ulkomaisilta kollegoilta tiedän tällaista tapahtuneen, Salkinoja-Sallinen kertoo.

    Ongelmia jopa
    uusissa rakennuksissa

    2-etyyliheksanolin alkulähde löytyy yleensä lattioiden pintarakenteista.

    Etenkin vanhemmissa asunnoissa ja julkisissa rakennuksissa ongelma kehittyy usein muovimattojen ja lattiatasoitteiden yhdistelmästä, kun emäksinen kosteus pääsee syömään maton pehmikettä eli ftalaattia.

    Mikkosen mukaan muovimatto-ongelmien ilmettyä tasoitevalmistajat poistivat lattiatasoitteista emäksisyyden ja näin syntyivät uudempien ja remontoitujen asuntojen 2-etyyliheksanoliongelmat.

    – Kun tasoitteista tehtiin neutraaleja, niistä tuli mikrobeille mahdollisia kasvualustoja. Korjaamalla yhtä ongelmaa aiheutettiin toinen, Mikkonen sanoo.

    Hänen mukaansa 2-etyyliheksanolia löytyy tänä päivänä upouusistakin asunnoista, ja syy löytyy vallitsevasta rakennustavasta.

    – Betonilattioiden ei anneta kuivua kunnolla, eikä niiltä siivota sahanpuruja ja muita orgaanisia jätteitä ennen tasoitteiden levittämistä.

    – Näin orgaaniset jätteet jäävät lattian sisään anaerobisten mikrobien ravinnoksi. Uudessa talossa 2-etyyliheksanolilöydös liittyykin yleensä lattiatasoitteen mikrobivaurioon.

    Erikoistutkija Helena Järnström ja ympäristötarkastaja Kaisa Hiltunen tunnustavat emäksisen kosteuden ja muovimattojen yhteyden 2-etyyliheksamolin syntyyn, mutta mikrobivaurion yhdistäminen kyseiseen yhdisteeseen kummastuttaa heitä.

    – 2-etyyliheksanoli ei ole mikrobi-indikaattoriyhdiste, Helena Järnström sanoo.

    Merja Mikkonen kuitenkin toteaa, että näiden anaerobisten mikrobien olemassa olo on saatu selville DNA-tekniikan avulla.

    Ongelma syntyy
    jo rakennusvaiheessa

    Merja Mikkosen mielestä mittavat 2-etyyliheksanoliongelmat saataisiin ehkäistyä rakennusvaiheessa sillä, että betonipinnat siivottaisiin ja desinfioitaisiin huolellisesti ennen tasoitteen levittämistä, eikä mattoja asennettaisi ennen tasoitteen kuivumista.

    – Kyseessä on mielestäni merkittävä kansantaloudellinen ongelma. Nyt jo vuoden vanhoissa taloissa voidaan huonosti, ja niissä pitää tehdä erilaisia selvityksiä ja korjauksia.

    Myös ongelmien selvityskeinot ovat usein puutteellisia. Mikkonen kertoo, että olemattoman homeen metsästys on aiheuttanut muun muassa kalliita ja täysin turhia julkisivuremontteja.

    – Jos asukas kärsii pidempään jatkuneista ylähengitystieoireista, mutta asunnossa ei ole näkyvää kosteus- tai homevauriota, kannattaisi mahdollinen 2-etyyliheksanolitilanne selvittää ennen massiivisia toimenpiteitä. Näin voimavarat osataan tarvittaessa heti suunnata oikeaan asiaan, Mikkonen neuvoo.

    Hän kertoo, että kätevimmin 2-etyyliheksanoli tunnistetaan huoneilmasta suoritettavalla VVOC-mittauksella. Elimistön sisältämä 2-etyyliheksanolipitoisuus voidaan puolestaan mitata suoraan uloshengitysilmasta.

    Hyvä uutinen on, että lattianraossa lymyilevän kaasuvihulaisen häätäminen on käytännössä huomattavasti homeongelman ratkaisemista yksinkertaisempaa ja nopeampaa.

    – Pelkkä lattian pintamateriaalien uusiminen ei kuitenkaan riitä, sillä betoni on huokoista materiaalia, joka on imenyt yhdistettä sisäänsä, Mikkonen sanoo.

    – Saastunut betonilattia tulisi käsitellä kapseloivalla pinnoitteella, joka sulkee yhdisteen betonin sisään. Näin uudet lattiamateriaalit eivät enää pääse pilaantumaan. Tällainen toimenpide vie vain muutaman päivän.

    Mutta kuinka haitallista ja lopullista rasvaliukoiselle yhdisteelle altistuminen on? Mikkosella on lohdullista kerrottavaa.

    – Mittausten mukaan 2-etyyliheksanoli on poistunut elimistöstä noin kolmen kuukauden kuluttua ongelman korjaamisen jälkeen.

    Lisää Aiheesta
    UutinenJoka neljäs pientalo on homeessa (14.1. 14:20)
    UutinenAsutko myrkkyasunnossa? (28.10.2010 06:01)
    Haku aihepiiristä
  • HS.fi Hajuton 2-etyyliheksanoli voi olla homettakin yleisempi sisäilmamyrkky 17.02.2011

 

.

 

Kauppalehti 14.01.2011:

Omakotitaloista homeessa jopa 250 000

Perjantai 14.01.2011 klo 12:24 (päivitetty pe 12:54)   16 kommenttiaJaa Facebookissa

KUVA: TIINA SOMERPURO/KL

Suomen runsaasta miljoonasta omakotitalosta jopa joka neljännessä on välitöntä korjausta vaativa kosteus- ja homevaurio.

Karuun lopputulokseen on päädytty valtakunnallisten Kosteus- ja hometalkoiden arviossa. Eri arvioiden mukaan Suomen yli miljoonasta omakotitalosta joka neljännessä on kosteus- ja homevauriosta johtuva välitön pienempi tai isompi korjaustarve. Vastaava suhdeluku koskee  75 000 rivi- ja ketjutaloa.

Kosteus- ja homevauriot johtavat vuosittain satoihin oikeusriitoihin asuntokauppojen yhteydessä. Taloudellisten menetysten lisäksi riidat aiheuttavat osapuolille usein suurta inhimillistä kärsimystä. Kosteus- ja hometalkoiden tavoitteena on parantaa niin ostajien kuin myyjien mahdollisuutta arvioida asuntoon, kiinteistöön tai talopakettiin liittyviä kosteusvaurioriskejä ja varautua niihin.

Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot on vuonna 2009 valtioneuvoston päätöksellä käynnistetty viisivuotinen ohjelma. Ympäristöministeriön vetämän laajan hankekokonaisuuden tavoitteena on kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen.

Korjaustarve ikävä yllätys

- Liian monen asuntokaupan yhteydessä korjaustarve tulee esiin ikävänä yllätyksenä ostajaosapuolen sairastuessa tai oireillessa uudessa kodissaan. Oireilujen taustalta mahdollisesti löytyvä home- ja kosteusvaurio johtaa yleensä myös siihen, että rakennus menettää suuren osan arvostaan, ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo.

Ongelmatapauksissa asuntokaupan turvan puutteet koskettavat suorimmin ja kipeimmin tavallista kuluttajaa ja siksi asialla on erityinen painoarvo Kosteus ja hometalkoissa.

Kosteus- ja hometalkoot pyrkii lisäämään asuntokaupan turvaa niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta. Talkoiden tehtävänä on edistää kuluttajien mahdollisuutta arvioida myynnissä olevaan asuntoon, kiinteistöön tai talopakettiin liittyviä kosteusvaurioriskejä ja varautua niihin sekä löytää keinoja turvata kauppa mahdollisten piilevien virheiden varalta.

Epärealistisia odotuksia

- Talokauppoihin liittyvät riidat johtuvat osittain epätarkoista kuntotarkastuksista kaupanteon yhteydessä. Myös ostajien odotukset vanhojen rakennusten suhteen saattavat olla epärealistisia. Tilannetta hankaloittaa entisestään se, että usein myyjäkin on syytön virheeseen, josta riidassa on kysymys, Pirinen sanoo.

- Tyypillisin tilanne on kaupanteon jälkeen kiinteistössä esiin tuleva vika tai vaurio, josta osapuolet eivät ole ennen kaupantekoa tienneet. Usein on kyse ennen kaupantekoa kuntotarkastetusta kiinteistöstä, jolloin osapuolet ovat olettaneet kiinteistön olevan tietyssä kunnossa, sanoo  hankkeen lainopillisesta selvitystyöstä vastaava asianajaja, oikeustieteen tohtori ja varatuomari Tiina Koskinen-Tammi Asianajotoimisto Alfa Oy:stä kertoo.

- Joskus kyse on myös siitä, että kaupan osapuolet ovat ymmärtäneet kuntotarkastusraportissa mainitut asiat ja niiden merkityksen myyjän ja ostajan väliselle vastuunjaolle eri tavoin, sanoo Koskinen-Tammi.

Kauppalehti

©2017 homeongelma - suntuubi.com