Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Mediapoimintoja 2010

 

Taloussanomat 25.11.2010:

 

Ilmalämpöpumppu voi viedä terveyden

Marja Airio/Lehtikuva
Ilmalämpöpumppu voi viedä terveyden
Suositut ilmalämpöpumput voivat muuttua nopeasti melkoiseksi terveysriskiksi. Näin voi käydä, jos käyttäjät uskovat mainospuheisiin laitteiden helppohoitoisuudesta. Kun huolto jää liian vähälle, laite voi pumpata kodin ilmaan muun muassa hometta ja muita epäpuhtauksia.
Petri Korhonen
25.11.2010 06:01
Kommentit 66

Suomalaistaloihin asennetut arviolta parisataa tuhatta ilmalämpöpumppua ovat parantaneet monen perheen asumismukavuutta, mutta täysin ilmaiseksi ei tämäkään parannus synny.

Jo jonkin aikaa julkisuudessa on puhuttu pumppujen yleisistä asennusvirheistä, mutta käyttäjäkin voi tumpeloida laitteilla jopa terveytensä kustannuksella.

Pumppujen mainostajat tekevät parhaansa korostaakseen laitteidensa helppohoitoisuutta. Seurauksena pumppujen omistajat eivät välttämättä huomaa huoltaa laitettaan niin usein kuin kaiken järjen mukaan pitäisi.

– Ilmalämpöpumppu vaatii aivan yhtä säännöllistä puhdistamista kuin mikä muukin ilmastointijärjestelmä tahansa, sanoo sisäilma-tutkimusyhtiö Lifan markkinointijohtaja Kimmo Haapalainen.

Vaikka laite humisee kunnolla ja lämmittää nyt ensipakkasilla kuten pitääkin, se saattaa olla sisältä karmeassa kunnossa. Pahimmillaan suodattimiin ja ritilöihin on kertynyt silminnähtävä töhnäkerros, jonka läpi ilma koko asunnossa kiertää.

– Lämmön mukana tuleva tunkkainen haju on yksi merkki siitä, että ilmanvaihdossa ei ole kaikki kunnossa, sanoo Haapalainen.

Helteenpoisto lisäsi
kosteusvaaroja

Jos jossain huoneessa on jo ennestään joku hajun- tai homeenlähde, pumpun puhallus levittää vaivaa pikkuhiljaa ympäri asuntoa. Laitteiden suodattimet eivät pysty pysäyttämään kaikkia kaasumaisia epäpuhtauksia.

Lisäongelmia on kertynyt sellaisiin asuntoihin, joissa ilmalämpöpumppua käytettiin ahkerasti viilennykseen esimerkiksi viime kesän hellekeleillä.

Normaali asuintalo on rakennettu pitämään ulkoa tunkeva kylmyys poissa sisältä.

– Nyt kylmyys tulikin koneellisesti sisältä ulospäin, joten kyseessä on erilainen tilanne kuin mihin eristeet ja rakenteet on suunniteltu, Kimmo Haapalainen kertoo.

Rakenteisiin on voinut tiivistyä kosteutta, joka on nyt kesästä lähtien muhinut siellä itsekseen.

Puhdistus tarpeen mukaan,
ei vain kalenterivuosittain

Lähes kaikkien valmistajien pumpuissa peruspuhdistus onnistuu helposti kotikonsteinkin, jos pumppu ei ole päässyt liian tukkoiseksi.

Jos käyttöohjeissa ei kerrota puhdistamisesta tarpeeksi yksityiskohtaisesti, laitteiden maahantuojilta kannattaa pyytää lisäneuvoja.

Laitteistot pitäisi kuurata vähintään pari kertaa vuodessa, ja tarvittaessa aina jos asunnon lähellä on ollut runsaasti katu-, rakennus- tai siitepölyä tai muita ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä.

– Liian usein omistajat puhdistavat pumppuja kalenterin perusteella, eivätkä sen mukaan miten laitteet ovat milloinkin likaantuneet, Haapalainen huomauttaa.

Energiansäästökin jää likaantuneilla laitteilla vähäiseksi. Puhallukseen pitää käyttää enemmän tehoa, sopivalta tuntuvan ilmankierron aikaansaamiseksi.

 
*****
 

YLE 04.11.2010:

Homekoirat istuvat koulunpenkillä

julkaistu tänään klo 16:52, päivitetty tänään klo 17:18
 

Suomen ensimmäinen homekoiraohjaajien koulutuslinja on aloittanut Kannuksessa Keski-Pohjanmaan maaseutuopistossa. 14 kuukauden koulutukseen valittiin 18 ohjaajaa koirineen. Hakijoita oli yli sata eri puolilta Suomea.

Jack Russelin terrieri Pyry on melkoinen pyryharakka, mutta koulutuksessa sen on opittava paikantamaan kosteusvauriot ja myös osoittamaan ne ohjaajalle. Kolmen koiran omistaja, järvenpääläinen Jussi Holopainen on tyytyväinen koulutuspariinsa.

- Se nuuskii mielellään, ottaa katsekontaktia, on kiinnostunut uuden opettelusta. Sitä on helppo opettaa. Olemme oppineet, että koira pystyy tunnistamaan noin sata hometta. Se tunnistaa niiden hajut ja samalla oppii muita hajuja.

Eipä nuuskita väsyksiin

Asiantuntijat sanovat, ettei mikään tunnistusmenetelmä ole aivan sataprosenttinen. Eri keinoja voi käyttää toisiaan tukien. Koirista on viranomaistehtävissä hyviä kokemuksia. Niitä ei saa kuitenkaan uuvuttaa työtaakan alle, vaan etsimistä sälytetään yhdelle eläimelle sen verran, että leikkimisen ilo säilyy.

Homekoiraohjaajat paneutuvat 14 kuukauden koulutuksessa mikrobiologiaan, rakennustekniikkaan, lainsäädäntöön ja yrittäjyyteen. Ohjaajat pystyvät sitten kouluttamaan uusia koiria. Projektipäällikkö Anu Pajala korostaa, että koiran talutus- hihnan toisessa päässä pitää olla vankka tieto alasta, koiran koulutuksesta, ohjaamisesta ja myös kykyä lukea koiraa.

Homekoiraohjaajille on tarkoitus kehittää sertifiointijärjestelmä, joka varmistaa koiran ja ohjaajan osaamisen.

- Minut kyllä yllätti se, että koiran pitää olla niin tarkka etsinnöissään ja myös tämän koulutuksen laaja-alaisuus. Käymme todella paljon asioita läpi, sanoo Jussi Holopainen.

Nurkat homeessa

- Kosteusvaurioiden suuri määrä suomalaisissa kiinteistöissä on lyönyt tutkijatkin ällikällä, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevä professori Aino Nevalainen.

Pientaloista yli puolet saattaa olla kosteusremontin tai tarkempien tutkimusten tarpeessa. Hyvän homekoira aloittaa työnsä nuorena ja saattaa jaksaa alalla kymmenvuotiaaksi. Osapuolet uskovat että töitä piisaa.

- Kurssilla saa myös yrittäjäkoulutusta ja olenkin harkinnut oman yrityksen perustamista, sanoo Jussi Holopainen.

YLE Keski-Pohjanmaa / Ritva Karhula

 

*****

 

HS 03.11.2010:

Hometalkoojohtaja: Kosteusvalvojat kaikille rakennustyömaille

3.11.2010 5:51 | Kommentit 23

 
Outi Pyhäranta / HS

Hometalkoiden johtaja Juhani Pirinen poseerasi salaojitusta varten kaivetussa vallihaudassa Linnunlaulun päiväkodin kosteusvaurioremonttityömaalla.

Hometalkoiden johtaja Juhani Pirinen poseerasi salaojitusta varten kaivetussa vallihaudassa Linnunlaulun päiväkodin kosteusvaurioremonttityömaalla.

Kaikille rakennustyömaille pitäisi tulla kosteusvalvojat, ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen vaatii.

Pienillä työmailla kosteusvalvonnan voisi Pirisen mielestä hoitaa vastaava mestari, ja isommilla työmailla erityinen tehtävään koulutettu valvoja.

"Kymmenen miljoonan euron rakennuksessa kosteusvalvojan hinta on 50 000 euroa. Yksi valvoja nappaisi kaikki kosteusvirheet pois", Pirinen sanoo.

Pirisellä on runsaasti kokemusta suomalaisilta työmailta. Hänen mukaansa suunnittelu- ja työkulttuuri on kosteuden suhteen usein välinpitämätöntä.

"Kaikki uudet betonirakenteiset talot jäävät liian kosteiksi. Virallinen raja ei ehkä ylity usein, mutta aivan sillä rajalla kuljetaan koko ajan."

 

Rakennusvirheistä

Puhuminen korostuu silti Pirisen mielestä jopa liikaa. Päällimmäisenä on omistajan vastuu. Omistajan pitää osata vaatia hyvää rakentamista ja tutkia talonsa kunto taajaan.

"Pitäisi tutkia ennen kyyneleitä. Nykyään luullaan liian usein, että 50-luvulla vedetyt salaojaputket ovat vielä auki, ja ihmetellään, jos 30 vuotta vanha vesikatto vuotaa."

Kuntien pitäisi Pirisen mielestä herätä toden teolla korjausurakkaan ja kaivaa korjausrahat uudisrakennusten kustannuksella.

"Jos olisin diktaattori, laittaisin uudisrakentamisen kokonaan jäihin, kunnes homekoulut on korjattu. Ja miksei keskustella esimerkiksi siitä, pitäisikö kunnallisveroa homeremonttien vuoksi väliaikaisesti korottaa?"

 

Kiisteltyjä toksiinimittauksia Pirinen pitää lupaavana menetelmänä, josta tarvitaan lisää tietoa. Pirisen mukaan menetelmällä on paitsi käyttöä terveysvaaran osoittajana, myös valtava vientipotentiaali.

"Maailmalla on satoja miljoonia hometaloja, ja Suomi on kehityksen kärjessä."

Hometalkoiden yhteyteen suunniteltu toksiinitutkimusryhmä pyrkii selvittämään myrkyille raja-arvot muutaman vuoden sisällä.

 

*****

 

YLE 29.09.2010:

 

Homeongelma kiusaa lähes miljoonaa suomalaista

julkaistu 29.09. klo 13:55, päivitetty 29.09. klo 17:56

Jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeelle. Miksi Suomi on täynnä hometaloja? Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäälliikkö Juhani Pirinen ympäristöministeriöstä kertoo, miten Suomessakin voitaisiin ehkäistä rakennusten kosteusriskejä.

Jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeelle. Suomessa on ensimmäistä kertaa enemmän vanhoja rakennuksia kuin uusia ja 60-70-lukujen voimakkaan rakentamisen talot ovat tulleet peruskorjausikään. Ympäristöministeriössä on käynnistetty kosteus- ja hometalkoot, joiden tavoitteena on laittaa rakennusvirheistä johtuvat homeongelmat kuriin.

Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen ympäristöministeriöstä sanoo, että ongelmiin on nyt päätetty tarttua tiukasti. Pirinen kutsuu talkoisiin mukaan kaikki rakennusten terveyteen liittyvien asioiden kanssa tekemisissä olevat tahot.

Perussyy kosteus- ja homeongelmiin on Pirisen mukaan siinä, että 60-70 -lukujen rakentamisessa alettiin käyttää materiaaleja ja tapoja, joita ei tunnettu riittävän hyvin. Toisaalta kiinteistönomistajat eivät ole ymmärtäneet riittävästi rakennusten kunnon jatkuvan tarkkailun tarpeellisuutta ja talojen korjauksia on laiminlyöty tai tehty väärin.

Pirisen mukaan kosteus- ja hometalkoiden yhtenä tehtävänä on rakentaa rakennusten kuntotarkastajille pätevöitymisjärjestelmä, jonka perusteella kiinteistönomistajat tietäisivät millaista ulkopuolista apua rakennusten kunnon tarkkailuun on saatavissa.

Pirinen peräänkuuluttaa asennemuutosta ja korostaa, että jo rakentamisvaiheessa on tärkeää varmistaa riittävä asiantuntemus ja tehdä sekä suunnittelu että toteuttamisen valvonta huolella. Kun sitten vielä rakennusta käytetään huolellisesti käyttöohjeen mukaan, päädytään pitkäikäisiin kiinteistöihin, sanoo Pirinen.

YLE Uutiset

 

*****

 

TALOUSSANOMAT 28.10.2010

Asutko myrkkyasunnossa?

Asutko myrkkyasunnossa?
Muhiiko suomalaisissa asunnoissa ja työpaikoilla myrkkypommi, jonka huono rakentaminen on saanut aikaan? Huoli sisäilman laadusta ja myrkyllisyydestä ja siitä aiheutuvista terveyshaitoista on kasvanut. Uudet kehittyneet mittausmenetelmät paljastavat ilman laadusta aiempaa tarkempaa tietoa, mutta asiantuntijan mukaan vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. Hänestä tärkeintä olisi oppia rakentamaan oikein.
Seppo Varjus
28.10.2010 06:01
Kommentit 97

Uusi tapa tutkia sisäilman myrkyllisyyttä herättää kiistaa. Toimiessaan se sopisi asuintaloihinkin. Professori, tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta sanoo, että menetelmää on kehitetty 20 vuotta. Tarkoituksena on tutkia toksisuutta, myrkyllisyyttä, suoraan hengitysilmasta.

– Nyt se on onnistunut. Aiemmin tällainen on onnistunut helposti esimerkiksi elintarvikkeista. Ilma on kuitenkin kinkkisempi juttu, sitä kun ei voida lusikoida koeputkeen, Salkinja-Salonen sanoo.

Menetelmää on työtilojen lisäksi kokeiltu jo asuintilassa. Salkinoja-Salosella on meneillään tutkimus rivitaloasunnosta.

– Tällaisessa on aina iso ero myös siinä, onko kyseessä esimerkiksi yhden aikuisen vai lapsiperheen asunto. Yleensä meidät kutsutaan, kun joku on jo sairastunut ja siihen halutaan tietää syy.

Siksi Salkinoja-Salonen sanoo, että menetelmän perusteella ei voida sanoa mitään yleistä suomalaisten asuntojen sisäilman tasosta. Kiistaa syntyi, kun työterveyslaitos ilmoitti Helsingin Sanomien mukaan, että se ei suosittele myrkkymittauksia ”rutiinitoimenpiteeksi”.

– En ota osaa kiistelyyn. Me vain mittaamme, näytämme mitä on mitattu ja mitä soluvauriota se mahdollisesti voi aiheuttaa, Salkinoja-Salonen sanoo.

– Keskustelu on ehkä vähän kärjistynyttä. Kun tuntee taustoja, voi sanoa, että kumpikin puoli on pikkuisen oikeassa, sanoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri.

– Menetelmä on lupaava ongelmien syiden selvittämiseen ja ehkä myös tulevaisuudessa ongelmien toteamiseen rakennuksissa. Toisaalta aineisto on vielä suppea, vain 50 kohdetta. Siitä on vielä matkaa viitearvoihin, joita viranomaiset voisivat ohjeissaan käyttää, Säteri sanoo.

Kelpaisiko halpa
tee se itse -mittari?

THL:n tutkimusprofessori Aino Nevalainen sanoo, että tutkimuksissa ilmenevää myrkyllisyyttä voivat aiheuttaa monet asiat: homeiden ja bakteerien tuottamat aineet, pakokaasut, palamishiukkaset ja kemikaalit.

– Siksi on hirveän tärkeä testata mikä on syy, jotta tuloksia voidaan tulkita.

Hänen mielestään uusista tutkimuksista pitää vielä odottaa lisätietoa.

Tarjolla on myös jo halpoja mittareita ”tee se itse” -tutkimuksiin.

– Niissäkin on ongelmana, että ei ole testattu mitä ne oikeastaan kertovat ja siksi on vaikea tulkita tuloksia, Nevalainen sanoo.

Hänen mukaansa asuntojen ja työpaikkojen home- ja kosteuskysymykset ja vastaavat pulpahtavat esiin säännöllisesti.

– Tarpeeksi osaamista korjauspuoleen ja ennaltaehkäisyynkään ei oikeastaan ole. Ainoa tie on, että rakentamisen puolella opittaisiin tekemään asiat niin, että ongelmia ei ole, Nevalainen sanoo.

Ilmanvaihdolle nykyistä
kovemmat vaatimukset

– Kyllä tämä on asia, johon kiinnitetään paljon huomiota, sanoo Rakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen.

– Kun tehdään hyvin, laadukkaasti ja määräysten mukaisesti, ei ongelmia ole tullut. Varsinkin uudisrakentamisessa haasteita on ollut yksittäistapauksissa.

Tulevaisuudessa rakennusten hyvä ilmanvaihto tulee yhä tärkeämmäksi, sillä energiatehokkuuden lisäämiseksi talot rakennetaan yhä tiiviimmiksi.

– Ilmanvaihdolle tulee paljon kovemmat vaatimukset kuin nyt, Kemppainen sanoo.

Suomen isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilän mukaan asia ei ole hänen alallaan herättänyt viime aikoina paljoa keskustelua.

– Ei näistä vielä ole paljoa puhuttu taloyhtiöissä. Varmaan se tulee koko ajan enemmän esille, kun remontteja tehtäessä näihinkin kiinnitetään huomiota.

 

*****

MTV3 26.05.2010:

Helsingille moitteet homekouluista

 
Julkaistu 26.05.2010 11:53 (päivitetty 14:14)

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja moittii Helsingin kaupunkia siitä, että se ei ole saneerannut homekouluja riittävän määrätietoisesti. Hän muistuttaa, että kaupungilla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei koulujen työntekijöiden tai oppilaiden terveys ole vaarassa.

Homeongelmista oli kannellut opettaja, joka yritti työskennellä Helsingissä kolmessa eri koulussa, mutta sairastui koko ajan vain pahemmin. Kaikista kouluista paljastui homeongelma.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti tilannetta kantelun perusteella. Se totesi, ettei Helsingin kaupungilla ollut kunnollista käsitystä rakennustensa kunnosta. Kaupunki ei ollut ottanut hometilanteesta näytteitä riittävän johdonmukaisesti.

Epäselväksi jäi myös, oliko otettuja näytteitä ja tehtyjä mittauksia tulkittu asianmukaisesti. Sekään ei selvinnyt, olivatko kaupungin viranomaiset korjanneet asian, jos hometta oli löytynyt. Siitäkään ei saatu varmuutta, olivatko ongelmien syyt aidosti poistuneet, jos korjauksia oli tehty.

(MTV3 - STT)

©2017 homeongelma - suntuubi.com