Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
303112345
6789101112
13141516171819
20212223242526
27282930123

RSS

 15.01.2016 11:23

YLE 15.01.2016

 

Sisäilmaongelmien kustannukset mitataan miljardeissa – seuraava virhe on ehkä jo tehty

Asiantuntijan mielestä Suomessa mennään rakentamisessa säästöt ja raha edellä. Ihmisten terveys tulee mieleen vasta jälkikäteen.

ilmastointipuhdistus
Kosteusvaurion pilaamassa Etelä-Karjalan museon varastossa sai työskennellä vain suojavarustus päällä. Kuva: Yle

Sisäilmanongelman laajuus Suomessa on valtava. 

– Arvioiden mukaan noin viidennes väestöstä on päivittäin tekemisissä sisäilmaoireita aiheuttavien altisteiden kanssa, Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus sanoo.

Putuksen mukaan sisäilmasta oireilevia on Suomessa kymmeniä tuhansia, ja vakavia oireita on noin kymmenellä tuhannella. Sisäilman aiheuttamia ammattitautejakin todetaan professorin mukaan vuosittain useita satoja.

Eduskunnan vuonna 2012 julkaiseman raportin mukaan Suomen kansanvarallisuudesta 6–10 prosentissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Tämän rakennuskannan arvo on 13–28 miljardia euroa.

Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita arvioidaan olevan opetus- ja hoitoalan rakennuksissa 12–26 prosenttia kerrosalasta. Toimistorakennuksissa osuus on 2,5–5 prosenttia kerrosalasta.

Koko ajan on menty energiansäästö ja raha edellä. Terveys tulee aina perässä.

 

Kaikki alkoi energiansäästöstä

Putuksen mukaan nykyisen laajan sisäilmaongelman synty ajoittuu 1970-luvun energiakriisiin. Tuolloin Suomessa alettiin innolla säästää energiaa tiivistämällä taloja ja lisäämällä eristystä.

Eristemuoveja pistettiin innolla vanhoihinkin taloihin. Tuloksena olivat niin sanotut pullotalot, joissa ilma ei vaihtunut ja kosteus jäi rakenteisiin.

– Se oli monessa tapauksessa suhtellisen hyvin toimineelle rakennukselle aivan tuhoisa ratkaisu. Sen jälkeen on sitten tehty muita virheitä ja uusia ongelmia on syntynyt, Putus sanoo.

Nollaenergiatalot voivat olla uusi virhe

1970-luvun jälkeen energiansäästö ja tiivistämisvimma on Suomessa vain lisääntynyt. Rakentamisen laatu ei ole kuitenkaan pysynyt mukana yhä vaativammaksi muuttuvien rakennusten tekemisessä.

– Koko ajan on menty energiansäästö ja raha edellä, ei terveys edellä. Terveys tulee aina perässä. Se tulee sitten kun uusien ratkaisujen jälkeen huomataan, että terveyshaittoja syntyy. Sitten tehdään pieniä korjausliikkeitä, Putus sanoo.

Putus pelkää, että Suomessa ollaan jälleen tekemässä rakennusteknisiä ratkaisuja, jotka voivat olla tuhoisia sisäilman kannalta. Energiansäästöä korostavia rakennusnormeja on entisestään kiristetty ja ideaalina on niin sanotut nollaenergiatalot.

Käytännössä tämä merkitsee, että talot tehdään entistäkin tiiviimmiksi. Ongelmana on se, että talot pitäisi rakentaa erittäin ammattitaitoisesti, jotta ongelmia ei myöhemmin syntyisi.

– Pelottava visio on juuri se, että uusi rakentaminen vaatii laatua ja äärimmäistä huolellisuutta. Nyt on kuitenkin nähty, että Suomen rakennusala ei ole tämän huolellisuuden ilmentymä, Putus sanoo.

Vastuu ei toimi Suomessa

Putuksen mukaan sisäilmaongelman ratkaisemisen tiellä on myös se, että Suomessa ei saada ketään vastuuseen rikkeistä ja virheistä rakentamisessa ja rakennusten huollossa.

Lainsäädäntö on Putuksen mukaan Suomessa periaatteessa hyvä.

– Ongelmana on se, että näitä lakeja ei oikein noudateta ja väärinrakentamista ei ole kriminalisoitu. Jos tehdään virheitä, niin siitä ei tule minkäänlaista rangaistusta. Silloin huonot käytännöt saavat jatkua.

Putuksen mukaan esimerkiksi Ruotsissa vastuu koulujen sisäilmasta on selkeä.

– Ruotsissa rehtori vastaa siitä, että koulurakennus on terveellinen ja turvallinen. Rehtori voi joutua oikeudelliseen vastuuseen ja korvauksiin, jos koulurakennus vaurioittaa jonkun terveyttä.

Myöskään vastuu kuntien ja kaupunkien organisaatioissa ei toimi.

– Suomessa sivistystoimi ja rakennustoimi ovat erillään. Rakennuspuoli pyrkii minimoimaan menonsa, mutta jos se aiheuttaa terveysmenoja niin se kohdistuu toiselle momentille.

Putuksen mukaan Ruotsissa sisäilmaongelma onkin saatu paremmin haltuun kuin Suomessa.

Myös lääkärit jälkijunassa

Sisäilmaongelman ratkaisua on haitannut myös pitkään jatkunut epäusko koko ilmiön olemassaoloon. Putuksen mukaan vankka poikkitieteellinen todistusaineisto asiasta on ollut olemassa jo 1990-luvun puolivälistä.

Asia ei ole kuitenkaan mennyt läpi edes lääkärikunnassa.

– Lääkärit eivät vieläkään tunnusta sisäilmaoireita yleisesti. Siinä se ongelma juuri onkin, että tämän viestin vieminen käytännön lääkärintyöhön on ollut äärimmäisen vaikeaa. Meillä on paljon tietoa, mutta sen tiedon vieminen tuonne kentälle on aivan hirvittävän hidasta.


Kommentoi



 04.12.2015 09:41

YLE 04.12.2015

 

Uutiset

Terveys

Home haisee lasten vaatteissa – kotien epäpuhtaudet kulkeutuvat vaatteissa kouluun

Kouluissa esiintyvät sisäilmaongelmat eivät ole aina automaattisesti kouluista lähtöisin, vaikka oireiden ilmaantuessa sormi useinkin kääntyy siihen suuntaan. Terveystarkastaja havahtui koulujen naulakoissa haisevaan homeeseen.

Koululaisten takkeja ja kenkiä naulakossa.
Kuva: Toni Määttä / Yle

Lahden kouluissa, kuten muuallakin Suomessa, kärvistellään koulujen sisäilmaongelmien kanssa.

Joskus tilanne voi olla niinkin päin, että koulun sisäilma ei ole syypää oppilaiden ja opettajien oireiluun.

– Kouluilla kiertäessä olemme havainneet, että naulakoissa haisee maakellarimaiselta. Se on tuttu haju monista paikoista, joissa on kosteusvaurio, Lahden kaupungin terveystarkastaja Miia Virolainen kertoo.

Vaatteisiin tarttunut haju viittaa terveystarkastajan mukaan siihen, että oppilaan kotona saattaa olla kosteusvaurio. Haitalliset mikrobit voivat terveystarkastajan mukaan helposti matkata vaatteiden ja reppujen mukana kouluun.

Naulakoissa haisee maakellarimaiselta.

– Miia Virolainen

 

– Koulujenkin suunnalta on tullut yhteydenottoja, että oppilaiden vaatteissa on vahva maakellarin haju. Varmasti siitä voi luokassa aiheutua oireilua herkimmille, Virolainen toteaa.

Home-epäilyjä vaikea ottaa puheeksi

Terveystarkastaja Virolaisen mukaan kouluilla on melko korkea kynnys ottaa yhteyttä oppilaan kotiin ja ilmoittaa, että kodissa epäillään olevan hometta.

– Tilanne on hankala. Se on aika vaikea asia rehtorin tai opettajan ottaa puheeksi, että pelkän hajun perusteella kotona epäillään olevan kosteusvaurio.

Ihmisen nenä tottuu niihin kodin hajuihin.

– Miia Virolainen

 

Virolaisen mukaan mahdollisista hajuista vaatteissa voi kuitenkin vetää johtopäätöksiä kotona piilevästä kosteusvauriosta.

Kosteusvaurioisessa kodissa asuvat saattavat olla kuitenkin itse täysin turtuneita ”maakellarimaiseen” hajuun.

– Luulen, että sitä ei välttämättä itse haista. Ihmisen nenä tottuu kodin hajuihin.

Virolainen toivoisi että eivät vain koulut, vaan myös mahdolliset kodeissa vierailevat tuttavat ottaisivat omituiset hajut rohkeasti puheeksi.

– Lähtökohta on, että sisäilman hajun pitäisi olla neutraali. Ihmiset voisivat rohkeammin ottaa asian puheeksi, jos he haistavat huoneilmassa jotain outoa kyläreissullaan.

Terveystarkastaja Virolainen kertoo, että pitempi poissaolo omista kotiympyröistä nollaa myös hajuaistin.

– Paras tapa itse tunnistaa on se, jos tulee pitemmältä lomamatkalta kotiin. Silloin yleensä haistaa parhaiten, onko kodissa jotenkin epätavallinen haju.


Kommentoi



 16.02.2015 18:25

YLE 12.02.2015:

Uutiset

Terveys |

Homeongelmien toisinajattelija: Täyskäännös tulossa – sisäilmaongelmista kärsiviä aletaankin siedättää?

Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkärin, dosentti Markku Sainion ajatukset jakavat mielipiteitä homeongelmista keskusteltaessa. Sainio painottaa, ettei hänen tarkoituksenaan ole vähätellä ihmisten oireita ja tuntemuksia. Asioita vain katsotaan Suomessa Sainion mielestä liian yksipuolisesti.

Markku Sainio
Kuva: Yle

Sisäilma- ja homeongelmakeskusteluun ottaa osaa lukuisia eri alojen asiantuntijoita. Mukana on eri alojen lääkäreitä, talotekniikan asiantuntijoita ja sisäilmamittauksia tekeviä ammattilaisia. Viime vuosina kenties eniten mielipiteitä jakanut keskustelija on neurologian erikoislääkäri ja dosentti Markku Sainio.

Kukaan ei kiellä, etteikö sisäilmaongelmaisissa kohteissa syntyisi hengitys- ja limakalvoreaktioita.

– Markku Sainio

 

Sainion puheet on tulkittu niin, että syy mitä erilaisimpiin oireisiin löytyisivät ihmisten korvien välistä. Hänen mukaansa tämä on puoliksi totta.

– Kukaan ei kiellä, etteikö sisäilmaongelmaisissa kohteissa syntyisi hengitys- ja limakalvoreaktioita. Mutta on aivan selvää, että nyt ihmiset sairastuvat liikaa suhteessa sisäilmaongelmiin. Altistukseen nähden oireet ja löydökset ovat osalla aivan epäsuhdassa.

"Toimistoissa on usein puhtaampi ilma kuin ulkona"

Sainion mielestä nykyisen sisäilmatutkimuksen ongelmien ydin on siinä, että oireilevan ihmisen kaikkien terveysongelmien syyksi tarjotaan juuri home- ja kosteusvaurioita. Vaikka tarkkaa ja tutkittua tietoa asiasta ei olisikaan.

– Ehkä 40 prosentilla toimistoista työskentelevillä ihmisillä on joitain oireita sisäilmastoon liittyen. Ja samalla tiedetään, että toimistoissa on usein puhtaampi ilma kuin ulkona ja ihmisten kotona. Nyt kun nämä oireet linkitetään suoraan siihen, että juuri toimistossa on kosteus- ja homeongelmista johtuva terveysvaaratekijä, mennään harhaan. Kun kaikki muut lukuisat tekijät unohdetaan ja päädytään vaikka pikaiseen evakuointiin, niin johan se huolestuttaa ihan hirveästi ihmisiä.

Sainion mielestä ongelmien hoidossa mennään harhaan yleensä heti alkuvaiheessa. Eli silloin kun asioita aletaan tutkia.

Ehkä 40 prosentilla toimistoista työskentelevillä ihmisillä on joitain oireita sisäilmastoon liittyen.

– Markku Sainio

 

– Mittaukset tehdään sisäilmasta tai rakenteista, mutta kukaan ei osaa sanoa varmaksi liittyvätkö ne ihmisten oireisiin ja onko todellista sairastumisen vaaraa. Ne kuitenkin liitetään usein juuri sisäilmaan ja alkaa suuri huolestumisen aalto. Tämä on pysäyttämätön huoli, joka ei pääty osalla lainkaan. Se on kuin juna, joka ei pysähdy ennen kuin riskitekijä on eliminoitu ylimitoitetuilla teknisillä toimilla tai kun ihmiset on siirretty kokonaan tiloista pois.

1980-luvulla pelättiin amalgaamipaikkoja, 2000-luvulla ruoka-aineallergioita

Ehkä eniten ärsytystä Sainion ajatuksissa on aiheuttanut juuri oman ajattelun vaikutus oireiden jatkumiseen. Faktaa Sainion mukaan on kuitenkin se, että omalla ajattelulla oireisiin ja niiden jatkumiseen voidaan vaikuttaa. Tällä on merkitystä, koska täysin oireettomia ihmisiä ei ole olemassa.

– Ainakin 1960-luvulta on tiedetty, että huolestuminen pahentaa epäspesifejä oireita.

– Eri lailla herkät saavat muita helpommin ja enemmän oireita. Sen takia esimerkiksi naisilla, migreenikoilla, astmaatikoilla ja allergikoilla on enemmän oireita. Se selittyy todennäköisimmin aivojen herkkyydellä. Ylireagoivuus pelkoa ja pakoa säätelevässä järjestelmässä selittäisi pitkittyneen oireiston, joka laukeaa jo vaaravihjeestä. Jos aistimus jostakin asiasta linkkautuu tietoisesti tai tiedostamatta, niin siitä tulee automaattinen reaktiotapa. Tulee oireita kuten sydämentykytystä, iho-oireita, keskittymisvaikeuksia ja huimausta.

Sainio sanoo, että sisäilmaongelmista keskusteltaessa tulisi muistaa yleinen huolestuneisuus liittyen amalgaamipaikkojen terveyshaittoihin 1980- ja 1990-luvuilla.

Tajuttiin, että allergioita pitää alkaa siedättää. Sisäilman kohdalla asioiden kulku saattaa olla samanlainen.

– Markku Sainio

 

– Vaikka tiedettiin, että se aiheutti allergioita vain promilleilla ihmisistä, eikä lopulta näyttöä terveysvaarasta saatu, niin silti väestössä tuli valtava reaktio. Ihmiset vedätyttivät pois amalgaamipaikkoja ja hammaslääkärit tekivät työtä käskettyä. Huolestuneisuus voi siten saada aikaan isoja asioita.

Toinen Sainion esimerkki ovat ruoka-aineallergiat, joista puhuttiin eniten vuosituhannen vaihteen jälkeen.

– Kaikilla alkoi olla jossain vaiheessa lääkärintodistus erikoisruokavalioihin. Sitten tajuttiin, että pitääkin toimia päinvastoin, eli alkaa siedättää. Sisäilman kohdalla asioiden kulku saattaa olla samanlainen.

– Nyt tosin kyse on kansantaloudellisesti erittäin merkittävästä asiasta, koska kroonisesti ympäristöyliherkkien toimintakyky ei välttämättä toivu nopeasti ja ylimitoitetut rakennustoimet maksavat todella paljon.

"Stressi provosoi lisää oireita"

Sainion resepti sisäilmaongelmien ratkaisuun on tieteellisen näytön painottaminen. Tällä hetkellä lähes mikä vain sisäilmaan liittyvä oire käy "todisteesta" kiinteistön kosteus- ja homeongelmista, Sainio sanoo.

Oireiden syyt pitää selvittää, sillä muuten ne alkavat elää omaa elämäänsä.

– Markku Sainio

 

– Ihmisille pitäisi kertoa mitkä kaikki sisäilmatekijät voivat aiheuttaa eri oireita. Oireiden syyt pitää selvittää, sillä muuten ne alkavat elää omaa elämäänsä. Oireet voivat provosoitua ja lisätä elimistön stressireaktioita.

– Ei pitäisi lähteä edes mittamaan toimiston sisäilmaa, ennen kuin on selvitetty mistä ihmisten oireet voivat johtua. Tavanomaiset sisäilmaongelmat johtuvat siitä, että lämpötila on liian korkea, ilma on kuiva sekä tunkkainen ja siinä on liikaa hiilidioksidia ja pölyä.

Ihmisiä myös hoidetaan väärällä tavalla, jos oireita ei linkitetä varmasti tiettyyn asiaan, vaan ne selitetään yleisesti sisäilman epäpuhtauksilla.

– Pitäisi päinvastoin kannustaa positiiviseen ajatteluun, oireettomuuteen ja elämänhallintaan. Oma ajattelu, liikunta ja muut positiiviset asiat ajavat alas stressitasoja ja oireet vähenevät. Liian vähän näistä kuitenkin terveydenhuollossa puhutaan. Oman elimistön stressiperustaisia reaktioita voi jarruttaa hyvin paljon omalla ajattelulla ja tekemisellä.

– Kuitenkin monesti jää pieni ryhmä, joille jää pysyvät oireet. Heille saattaa tulla oireita kaikissa ympäristöissä. Tätä ei voi selittää mikään mikrobi tai altistu, vaan he ovat ajautuneet tilaan, jossa he reagoivat herkästi kaikelle. Nyt tälle on annettu myös oma lääketieteellinen diagnoosinimike, ympäristöherkkyys.


Kommentoi



 01.02.2015 15:28

Homeongelma! - sivuston laskurissa lukema 265241.

Kiitos.


Kommentoi



 26.03.2014 11:10

HS 26.04.2014

 

 

 

Näin pilaat vanhan ja arvokkaan puutalon

 

Korjausrakentamisen ammattilaiset näyttävät Annalan räikeimmät virheet ja kertovat, miten ne voisi välttää.

 |  17  | 
 

Emmi Maaranen

 
ValokuvaajaSigne Brander ikuistiAnnalan huvilanvuonna 1907.
ValokuvaajaSigne Brander ikuistiAnnalan huvilanvuonna 1907.

 

Vanhaa puutaloa ostaessa on tärkeää tutustua rakennuksen kuntoon ja tunnistaa riskikohdat. Vaurioita ei silti pidä pelätä liikaa, sillä lähes kaikissa vanhoissa taloissa on aina jonkin verran remontoitavaa.

Ja joissakin taloissa korjattavaa on aika paljon. Sellainen on Helsingin Arabiassa Annalan kartano, jollaisesta moni haaveilee kodikseen. On huoneita huoneiden perään, vanhoja lankkulattioita ja kaakeliuuneja – muun muassa.

Tupakkatehtailija ja kulttuurivaikuttaja Gustaf Otto Wasenius rakennutti talon kesäpaikakseen vuonna 1832.

Helsingin kaupungille se siirtyi vuonna 1939, minkä jälkeen se on ollut vuokralla ja palvellut muun muassa lastenkotina.

Nyt Annala toimii esimerkkinä pahoin vaurioituneesta puutalosta. Katsellaanpa. 

Ilmanvaihto
Monet huvilan vaurioista näyttävät johtuvan myöhemmistä remonteista, jotka ovat tehneet hallaa esimerkiksi vanhan talon ilmanvaihdolle.

"Tämä on aika tyypillinen remonttivirhe", sanoo ympäristöministeriön kosteus- ja homeohjelman päällikkö, tekniikan tohtori Juhani Pirinen Annalan salissa. Hän osoittaa tapetin alle jääneitä ilmavaihtoluukkuja.

Salissa on selkeästi raskas ilma. Myös ikkunoiden väliin kertyy kosteutta, mikä kertoo huonosta ilmanvaihdosta.

"Vanhan talon ilmanvaihto pilataan usein ikkunaremontissa, kun ikkunoista ja niiden liittymistä tehdään täysin tiiviit. Imanvaihto loppuu, kun poistoilmahormit uunien yhteydessä eivät saa mistään korvausilmaa."

 
Miten voi tietää?

Miten tavallinen ihminen voi vanhaa puutaloa ostaessaan huomata, jos rakennuksessa on merkittäviä vaurioita? Asiantuntijan mukaan se onkin vaikeaa. Vanhaa puutaloa ostaessa taloon kannattaa tutustua ensin itse, mutta kun kauppoja alkaa tosissaan harkita, mukaan on järkevää palkata asiansa osaava kuntotutkija.

Vanhasta puutalosta kiinnostuneen kannattaa kiinnittää huomiota ainakin talon ylä- ja alapohjaan, märkätiloihin sekä tehtyihin remontteihin.

Vanhaan rakennukseen pitää osata myös suhtautua realistisesti. Esimerkiksi Annalan kartano on seissyt mäen päällä jo 180 vuotta – monen ihmiselämän ajan.

Talotohtorina tunnettu arkkitehtuurin professori Panu Kaila sanoo, että vanhan talon ostajan pitää pystyä sietämään kulumia ja hyväksyä, että talossa on usein pientä korjattavaa.

"Vanhassa talossa on eräänlainen takuu. Perustus ei ala sortua nyt, jos talo on seissyt siinä sata vuotta", Kaila sanoo.

Annalan kartanossa ei haise home, mutta ilma on raskas ja ummehtunut. Talon haju on olennainen asia vauriota epäiltäessä.

"Terve talo ei haise. Taloa ei voi ostaa ilman perusteellista selvitystä, jos talossa on niin paha ongelma, että talon haju tarttuu vaatteisiin. Hajun lähde on selvitettävä ja tehtävä suunnitelma sen korjaamiseksi", Pirinen toteaa.

Myös Panu Kaila suosittelee, että taloon tutustuessa kannattaa luottaa aluksi omaan nenään. Kailan mukaan vanhassa puutalossa on aina mikrobikasvustoa, mutta eri asia on, onko siitä minkäänlaista vaivaa.

"Vaarojen ylimitoittaminen ja ylipelkääminenkin ovat ongelmia. Vain osa homeista tuottaa myrkkyjä", Kaila sanoo.

Myös Juhani Pirinen on sitä mieltä, että täysin vaurioitumattomia taloja tuskin on olemassakaan.

Homevauriotkaan eivät ole tavallisesti maailman loppu, vaan ne pystytään yleensä korjaamaan.

"Eikä pieniä vaurioita pitäisi useimmiten säikähtää, mutta niistä pitäisi sopia etukäteen. Silloin asiat tulevat myös korjattua ennen muuttoa, jolloin niistä ei aiheudu terveyshaittoja."

Yläpohja ja katto
Talon tarkastelun voi aloittaa ullakolta, sillä yläpohja on kosteusvaurioille arkaa aluetta. Joskus vintille voi olla hankalaa päästä. Annalassa ullakon luukku on katossa portaikon yläpuolella, eikä askelmia näy missään.

"Vanhan puutalon omistajan pitäisi käydä vintillä ainakin kerran vuodessa," Pirinen sanoo.

Ullakolla kannattaa tarkistaa, näkyykö siellä kosteusjälkiä rakenteissa.

Kailan mukaan vanhojen hirsitalojen ullakko on usein tehty hyvin ja väljästi, minkä takia se tuulettuu melkein itsestään.

Talolle saattaa joskus olla haitaksi, jos vintti on myöhemmin rakennettu asuinkäyttöön. Tuuletus ei enää toimi kuten pitäisi. Puisissa rintamamiestaloissa kannattaa kiinnittää erityishuomiota katon täytteisiin.

  • Sivu:
  • 1
  • 2
  • 3

 

 


Kommentoi


©2017 homeongelma - suntuubi.com